Hilsningstale på kvenfolkets dag 16. mars 2016

I 2014 vedtok Norske Kveners Forbund at 16. mars skulle feires som Kvenfolkets dag. Kvenlandsforbundet sluttet seg til denne datoen. Siden den gang har dagen blitt feiret i byer og bygder der kvenene bor. Dagen markerer felles historie, kultur. Fornorskningspolitikken som kvenene ble utsatt for, har ført til at kvensk språk og kultur er truet. Til tross for motstand har det kvenske folket vist styrke og overlevelsesevne. Mange ildsjeler har kjempet for at kulturen og språket skal bevares for fremtidige generasjoner. Vi ser at deres innsats bærer frukter. I dag søker stadig flere tilbake til den kvenske kulturen og det kvenske språket. 

Gjennom ulike TV-programmer har vi alle fått ta del i kvenenes historie og situasjonen til kvenene i dag. Dette har skapt en ny bevissthet hos allmennheten og ført til økt stolthet blant kvenene.

Mange unge kvener engasjerer seg og ønsker å vise sin kvenske identitet. Kveeninuoret – kvensk ungdomsnettverk spiller her en viktig rolle. I en musikkvideo som ble presentert i fjor, fikk vi et flott innblikk i kvensk ungdomskultur.

Fellesskap gir glede. Fellesskap rundt egen identitet og eget språk gir trygghet. Kvenske ungdomsleirer og kvenske festivaler bidrar til å øke interessen for det kvenske og å styrke det kvenske samholdet.

I møtet mellom kvenske organisasjoner i Norge og Tornedalske organisasjoner i Sverige høsten 2015, ble man enige om å samarbeide videre om språk og kultur. Jeg er også kjent med at det har vært arrangert kvensk ungdomsleir i samarbeid med ungdommer fra Tornedalen. Jeg har stor tro på at samarbeidet over grensene vil være en viktig ressurs og styrke for fremtiden.

Språk bærer med seg verdier og tankeverden knyttet til kulturen. Derfor er det viktig å bevare det kvenske språket. De fleste kvenske språkbrukere er eldre mennesker, og tallet på personer som bruker kvensk aktivt i det daglige, går nedover. Samtidig skjer det en positiv utvikling. Mange velger å gå på språkkurs og delta i andre aktiviteter for å ta det kvenske språket tilbake.

Jeg er kjent med at dere her i Qvän Østlandet også tilbyr kurs i kvensk språk. Vi vet ikke hvor mange kvener som bor i byer, men må gå ut fra at det er mange. Det er derfor viktig at bykvener har samlingssteder hvor de kan møtes og ta vare på sitt språk og sin kultur.

Kvensk språk er nå normert, kvensk grammatikk er utgitt og den kvenske ordboken er publisert. Dette gir det kvenske språket en plattform å bygge videre på.

Skal kvensk være et levende språk, er det viktig at språket fortsetter å være et bruks- og samhandlingsspråk. Et viktig mål må derfor være å få flere kvenske språkbrukere. Da er vi helt avhengige av at kvenene selv går inn for å lære språket og ta det i bruk. Samtidig kan myndighetene bidra med å legge til rette for en målrettet innsats og et positivt samspill mellom ulike tiltak.

Kommunal- og moderniseringsdepartementet har i 2016 økt satsingen på kvensk språk og kultur med 1 million kroner. I tillegg gir også Kunnskapsdepartementet og Kulturdepartementet støtte til kvenske/norskfinske formål.

Regjeringen ser at det er behov for en mer systematisk og målrettet innsats for kvensk språk. Vi har tro på at vi kan få til bedre resultater innenfor de økonomiske rammene vi har, og med utgangspunkt i språkets reelle situasjon. Vi har derfor invitert kvenske/norskfinske organisasjoner og språkmiljøer til en innspillskonferanse i april i år. Målet for konferansen er å få høre kvenenes eget syn på hvordan vi kan samarbeide for en best mulig utvikling for kvensk språk.

Jeg ønsker dere en fortsatt god feiring av Kvenfolkets dag!

Takk for meg.

Tervettelypuhet Kvääni- eli Kainulaiskansan päivänä 16. marsikuuta 2016

Rakkhaat ystävät, Onnee Kväänikansan eli Kainulaiskansan päiväle! Se oon suuri ilo minule ette saan feirata tätä päivää teiđän kans täälä Oslossa.

Vuona 2014 päätti Ruijan Kveeniliitto ette 16. marsikuuta vietethään Kvääni- eli Kainulaiskansan päivää. Kveenimaanyhdistys kans hyväksyi tämän daattumin. Siitä alkkain oon päivää feirattu sekä kaupungiissa ja kylissä, joissa kväänit asuthaan. Tämä oon päivä ko markkeerathaan yhtheistä histooriaa ja kulttuurii. Norjalaistamis- eli ruijalaistamispolitikki, jonka kväänit jouđuthiin kokemhaan, sai aikhaan sen ette kväänin kieli ja kulttuuri oon nyt uhattu. Vaikka kväänit oon kokenheet paljon vastustusta, niin kuitenki het oon olheet lujat ja kyenheet pärjäämhään. Monet tulisielut oon taistelheet sen etheen ette kulttuuri ja kieli säilythään tulleeville sukupolvile. Nyt met näjemä ette heiđän työ kanttaa heđelmää. Yhä usheemat otethaan takaisin kväänin kielen ja kulttuurin.

Erilaisissa TV-programiissa oon muisteltu meile kvääniin histooriasta ja tämän päivän tilasta. Se oon antanu meile kaikile uutta tiettoo ja lisäny kvääniin ittetunttoo.

Monet nuoret kväänit haluthaan olla myötä ja nostaat esile oman kvääni-identiteetin. Kvääninuoriin oma roikka, Kveeninuoret - kvensk ungdomsnettverk, oon tärkkee tässä työssä. Viimi vuona het laitethiin musikkivideon, jossa näytethiin kvääninuoriin kulttuurii rohki mainiolla tavala.

Yhtheys anttaa illoo. Yhtheys omhaan identiteetthiin ja kielheen anttaa turvalisuuđen tuntheen. Kvääninuoriin leirit ja kväänifestivaalit lisäthään intressii kvääniassiitten ympäri ja lujitethaan kvääniin yhtheyttä.

Norjan kvääniorganisašuunit ja Ruottin Tornionlakson organisašuunit piđethiin yhtheisen möötin syksylä 2015. Het olthiin yksituumaiset siitä, ette het haluthaan yhđessä työtelä kielen ja kulttuurin etheen. Olen kans kuulu ette oon piđetty kvääninuoriin leirin yhđessä Tornionlakson nuoriin kans. Minula oon suuri usko siihen ette yhtheistyö rajjoin yli oon tärkkee resursi ja voima tulleevaisuutta varten.

Kielessä oon myötä arvot, ajatusmailma ja kulttuuri. Siksi oonki tärkkee säilyttäät kväänin eli kainun kielen. Usheimat kvääninkieliset puhhuujat oon jo ikäihmiset. Niitä ihmissii, jokka puhuthaan kväänii jokapäiväivälisesti, oon vähemän ja vähemän. Samala kuitenki tapattuu positiivista eđistystä. Monet menhään kielikursile ja olhaan myötä muissa aktiviteetiissa. Siihen laihin het otethaan kväänin kielen takaisin.

Mie tieđän, ette täälä Qvän Østlandet´issa oon kans kväänin kielikursit. Met emmä tieđä kunka monta kväänii kaupungissa asuthaan, mutta luulen ette heitä oon monta. Siksi oonki tärkkee ette kaupunkikvääniilä oon paikka, missä het saatethaan sekä kohđatella ja ottaat vaarin omasta kielestä ja kulttuurista.

Kväänin eli kainun kielen oon nyt normeerattu, grammatikin oon präntätty ja sanakirjan publiseerattu. Tämä auttaa kväänin kieltä eđistymhään.

Jos met halluuma ette kväänin kieli oon elläävä kieli, niin se oon tärkkee ette kieltä puhuthaan eri yhtheyksissä. Sen tähđen oon tärkkee saađa enämen kväänin puhhuujiita. Se menestyy niin ette kväänit itte opithaan kielen ja puhuthaan sitä. Samala esivallat oon myötä auttamassa, ette kväänit saatethaan satsata tähän työhön ja ette synttyy positiivista yhtheispellii eri toimiin välilä.

Komunaali- ja uuđistusdepartementti oon vuona 2016 lisäny kuurttoo kväänin kieli- ja kulttuuritoimhiin yhtheensä miljoona kruunuu. Lisäksi Tieto- ja taitodepartementti ja Kulttuuridepartementti kuurothaan kvääniin/norjansuomalaisten toimii.

Hallitus eli rejeerinki näkkee ette kväänin kielityössä tarvithaan toimii, mikkä oon enämen systemaattissii. Met uskoma ette met saatama saađa vielä paremppii tuloksii eli resultaattii niitten ökonomisten raamiitten sisälä, mikkä meilä oon. Met häyđymä lähteet siitä, mikä kielen tila oikheesti oon. Sen tähđen olema kuttunheet kvääni-/norjansuomalaissii organisašuuniita ja kielimijöitä myötä konferanshiin aprillikuussa. Konferansissa halluuma kuula kvääniin ommii ajatuksii siitä, kunka met saatama työtelä yhđessä ette kväänin kieli eđistyy parhaimalla tavala.

Mie toivon teile hyvvää Kväänikansan eli Kainulaiskansan päivää! 

Kiitoksii minun eđestä.