Ráđđehus čohkke Justiisa- ja gearggusvuođadepartementii siviila suorggi DGT-sihkarvuođa ovddasvástádusa. Ođđa nationála strategiijain ja dasa gullevaš DGT-suorggi doaibmaplánain galget buorebut gáhttet infrastruktuvrra, bálvalusaid ja diehtojuohkima.

- DGT (diehto- ja gulahallanteknologiija) lea dál buot surggiid gaskasaš ovttasdoaibmama vuođđogeađgin, nuba DGT lea šaddan strategalaš sihkarvuođahástalussan. Ráđđehusa strategiijas almmuhit čielga ovddasvástádusjuogu. Seammás dan vehkiin sáhttit geahčadit DGT-suorggi sihkarvuođahástalusaid surggiid gaskasaččat, justiisa- ja gearggusvuođaministtar Grete Faremo dadjala.

Ođđa strategiijas válddahit sihkarvuođahástalusaid ja ođđa báruid, mat hástalit diehtojuohkinsihkarvuođa. Vákšun ja bilideapmi leat šaddan stuorát áittan, seammásgo dieđuid ja dieđuid suoládanreaidduid vuovdin- ja oastinmárkan lea viidon. Diehtojuohkinsihkarvuođa hástala dat, ahte dán áigge geavahit eanet interneahta, mobiila reaidduid, neahttabálvalusaid ja olgoriikka bálvalusaid.

- Go geavahit eanet DGT, de lea servodaga álkit vahágahttit. DGT-vuogádagat vásihit eanet áitagiid go ovdal ja fallehemiid dahket máŋggabealagabbon. Servodatsihkarvuođa dáfus šaddá dađistaga mávssolut bargat diehtojuohkinsihkarvuođain ovdal go mihkkige dáhpáhuvvá. Strategiijas čilgejuvvo maid mii galgat bargat go sihkarvuođahástalusat bohciidit, ođasmahttin-, hálddahus ja girkoministtar Rigmor Aasrud dadjá.

Ráđđehus vuoruha dáid surggiid:

• Fuolahit diehtojuohkinsihkarvuođas ollislašvuohtan ja vuogádatlaččat
• Nannet DGT-infrastruktuvrra
• Fuolahit das, ahte stáhta hálddahusas lea oktasaš vuohki, mainna ovddidit diehtojuohkinsihkarvuođa
• Sihkkarastit servodahkii návccaid, maiguin fuomášit, almmuhit ja birgehallet duođalaš DGT-dáhpáhusaiguin
• Sihkkarastit servodahkii návccaid, maiguin ovddalgihtii hehttejit, gávnnahit ja dutket diehtorihkolašvuođa
• Jotkkolaččat áŋgiruššat dan ovdii, ahte šaddat diđolažžan dáid áššiin ja nannet gelbbolašvuođa daid hárrái
• Diehtojuohkin- ja gulahallansihkarvuođa nationála dutkama ja ovddideami alla kvaliteahtta

Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta, Suodjalusdepartemeanta ja Johtalusdepartemeanta leat ráhkadan nationála strategiija doaibmaplána.

• Diehtojuohkinsihkarvuođa nationála strategiija (Nasjonal strategi for informasjonssikkerhet, dárogillii)
• Diehtojuohkinsihkarvuođa nationála strategiija doaibmaplána (Handlingsplan - Nasjonal strategi for informasjonssikkerhet, dárogillii)

 

 

Strategije sjïdtije jearsoesvoetehaestemi vööste

Reerenasse dïedtem tjöönghkie IKT-jearsoesvoeten åvteste sivijle suerkesne Justise- jïh gaerviesvoetedepartemeentesne. Akte orre nasjovnaale strategije aktine baalte dahkoesoejkesjinie IKT-suerkesne edtja aktem buerebe vaarjelimmiem infrastruktuvreste, dïenesjijstie jïh bïevnesijstie hoksehtidh.

- IKT lea daelie dïhte våarome abpe ektiedahkose suerkiej dåaresth, jïh IKT lea dannasinie akte strategeles haesteme jearsoesvoetese sjïdteme. Reerenassen strategije tjïelke dïedtelaavenjassh vadta, seamma tïjjen goh dïhte mijjese nuepiem vadta jearsoesvoeten haestiemidie IKT-suerkesne dåaresthlaakan vuejnedh, justise- jih gaerviesvoeteministere Grete Faremo jeahta.

Dïhte orre strategije lea stuvreme jearsoesvoeten haestemi jïh otnjegi  vööste mah bïevnesejearsoesvoetem haestieh. Sïektjedimmie jïh geerestimmie leah akte sjïdtije aajhtoe sjïdteme, seamma tïjjen goh maarkede sjïdteminie juktie åestedh jïh doekedh bievnesh jïh dïrregh, juktie daatan sïjse luhpehts tjaangedh. Lissiehtamme åtnoe gaskeviermeste jïh mobijle dïrregijstie, balvebaseradamme dïenesjh jïh åtnoe ålkoelaanten dïenesjedeallahtæjjijste leah aaj dej otnjegi gaskem mah bïevnesejearsoesvoetem haestieh.

- Lissiehtamme åtnoe IKT’ste dorje guktie siebriedahke prååsehkåbpoe sjædhta. Dah aajhtoeh IKT-systemi vööste læsseneminie, jih daamtaj vielie sjïere sjidtieh. Heerreden bïevnesejearsoesvoetine barkedh dannasinie daamtaj vihkielåbpoe sjædta siebriedahkejearsoesvoeten gaavhtan. Strategije soptseste guktie mijjieh edtjebe daejtie jearsoesvoetehaestiemidie dåastodh, orrestehteme-, reereme- jïh gærhkoeministere Rigmor Aasrud jeahta.

Reerenasse daejtie suerkide prijoriterede:

• Bïevnesejearsoesvoetem gorredidh elliesåbpoe jïh vielie öörneldihkie
• IKT-ifrastruktuvrem nænnoestehteh
• Aktem tjåenghkies gïetedimmiem hoksehtidh bïevnesejearsoesvoetese staaten reeremisnie
• Gorredidh guktie siebriedahken lea maahtoe vueptiestidh, bieljelidh jïh gïetedidh ietjmies IKT-heannadimmieh
• Gorredidh guktie siebriedahken lea maahtoe heerredidh, vueptiestidh jïh goerehtidh daatakriminaliteetem
• Ahkedh barkoe vuerkiehtimmien jïh maahtoelutnjemen gaavhtan
• Jolle kvaliteete nasjovnaale dotkemasse jïh evtiedæmman bïevnese-jïh govlesadtemejearsoesvoeten sisnjeli

Dïhte nasjovnaale strategije jïh dahkoesoejkesje lea dorjesovveme Orrestehteme- reereme- jïh gærhkoedepartemeenteste, Vaarjelimmiedepartemeenteste, Justise- jih gaerviesvoetedepartemeenteste jïh Ektieskovhtedepartemeenteste.

• Nasjovnaale strategije bïevnesejearsoesvoetese (gærjagïele)
• Dahkoesoejkesje – Nasjovnaale strategije bïevnesejearsoesvoetese (gærjagïele)

 

 

Strategija sjadde oaggehásstalusájda

Ráddidus tjoahkki åvdåsvásstádusáv IKT-oaggásvuodas sivijla suorgen Justijssa- ja gárvedimdepartementan. Ådå nasjonála strategija doajmmaplánajn IKT-suorgen galggá bærrájgæhttjat buorep suodjalimev infrastruktuvras, dievnojs ja diedojs.

- IKT le vuodo gájkka aktijvuodas suorgij doarrás ja IKT le dan diehti sjaddam strategalasj oaggehásstalus. Ráddidusá strategija vaddá tjielgas åvdåsvásstádusájt sæmmi båttå gå vaddá midjij buorep máhttelisvuodav gehtjadit oaggehásstalusájt, javllá justijssa- ja gárvedimminisstar, Grete Faremo.

Ådå strategija le njuolggidum oaggehásstalusájda ja ájggedábijda ma hasodi diehtooaggásvuodav. Sjiektjam ja sabotássja li sjaddam lasse ájttem sæmmi båttå gå le sjadde márnán oasstemij ja vuobddemij diedojs ja vædtsagijs dáhtágajkudibmáj. Lasse adnem internehtas ja mobijla nævojs, dievnojs balvvasystemaj ja adno ålggorijkalasj dievnnobuktijs li aj ájggedábe ma hasodi diehtooaggásvuodav.

- Lasse adno IKTas dahká sebrudagáv ienep várnnahis. Ájttema IKT-sytemaj vuossti lassáni, ja ládadallama sjaddi vilá dárkkelabbo. Barggo hieredim diehtooaggásvuodajn sjaddi dan diehti vilá ájnnasabbo sebrudakoaggásvuohtaj. Strategija subtsas gåktu galggap duosstot dájt oaggehásstalusájt, javllá ådåstuhttem-, háldadim- ja girkkominisstar Rigmor Aasrud.

Ráddidus vuorot tjuovvovasj guovlojt:

• Bærrájgåhtset diehtooaggásvuodav ienep ållåsap ja systemáhtalasj vuogij
• Nannit IKT-infrastruktuvrav
• Dåjmadit aktisasj lahkanimev diehtooaggásvuohtaj stáhtaháldadusán
• Nannit sebrudagá máhtukvuodav ájtsatjit, diededittjat ja giehtadalátjit alvos IKT-dáhpádusájt
• Nannit sebrudagá máhtukvuodav hieredittjat, ilmatjit ja guoradalátjit dáhtákriminalitehtav
• Avtatbirges rahtjamus diedulattjan dahkat ja máhtudagáv låpptit
• Nanos kvalitehtta nasjonála dutkamin ja åvddånahttemin diehto- ja guládallamoaggásvuodan

Nasjonála strategija ja doajmmapládna li dagádum åvddånahttem-, háldadim- ja girkkodepartementas, suodjalimdepartementas, justijssa ja gárvedimdepartementas ja jåhtulakdepartementas.

• Nasjonála strategija diehtooaggásvuohtaj (girjjegiellaj)
• Doajmmapládna – Nasjonála strategija diehtooaggásvuohtaj (girjjegiellaj)