Beavdegirji – Davviriikkalaš oktasaščoahkkin – 13.11.02

Čoahkkin gaskal Ruoŧa, Norgga ja Suoma sámi gažaldagaid ovddasvástideaddji ministariid ja Ruoŧa, Norgga ja Suoma sámediggepresideanttaid, Helsingforsas skábmamánu 13.b.2002:s

1. Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Sámi gažaldagaid ovddasvástideaddji ministarat ja sámediggepresideanttat ledje ovttaoaivilis Stockholmma čoahkkimis skábmamánu 7.b. 2001:s ahte nammadit áššedovdijoavkku mas lea bargun ráhkadit teakstaevttohusa davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii. Čoahkkimis sohpe maiddái mándáhta áššedovdijovkui, mielddus 1 (vuolábealde namuhuvvon rievdadusain). Áššedovdijoavkkus galget mándáhta mielde leat guokte áirasa juohke riikkas, ja guokte sadjásačča sudnuide, Sámedikkit iešguhtet riikkain válljejit dan nuppi áirasa.

Ministarat ja sámediggepresideanttat leat ovttaoaivilis ahte áššedovdijoavkku čoahkkáibidjan galgá leat ná:

Allariektejustitiarius, professor, juris doavttir Carsten Smith
miellahttu, Norga
Ráđđeaddi John B. Henriksen
sadjásaš, Norga

1. konsuleanta Boazodoallohálddahusas Ing-Lill Pavall
miellahttu, Norgga Sámediggi
Sámi guorahallan- ja ealáhusguovddáža konsuleanta Anne Marit Pedersen
sadjásaš, Norgga Sámediggi

Justitieráđđi Hans Danelius
miellahttu, Ruoŧŧa
Kansliráđđi Carina Mårtenson
sadjásaš, Ruoŧŧa

Juris kandidáhtta Mattias Åhren
miellahttu, Ruoŧa Sámediggi
Juris kandidáhtta Malin Brannstrøm
sadjásaš, Ruoŧa Sámediggi

Riektehoavda, professor, juris doavttir Matti Niemivuo
miellahttu, Suopma
Ossodathoavda Marcus Laurent
sadjásaš, Suopma

Professor, juris doavttir Martin Scheinin
miellahttu, Suoma Sámediggi
Juridihkkálaš čálli Heikki J. Hyvärinen
sadjásaš, Suoma Sámediggi

Ministarat ja sámediggepresideanttat leat ovttaoaivilis ahte Carsten Smith galgá leat áššedovdijoavkku jođiheaddji ja ahte Norga fuolaha čállingotti áššedovdijovkui.

Ministarat ja sámediggepresideanttat leat maid ovttaoaivilis ahte áššedovdijoavkku mandáhttaáigi, mándáhta rievdadusain, galgá leat golbma jagi ja álgá ođđajagimánu 1.b. 2003 rájes. Áššedovdijoavku galgá dasto čilget iežas barggu Sámi gažaldagaid davviriikkalaš ámmátolbmoorgánai maŋemusat juovlamánu 31.b. 2005:s.

2. Nuortasámiid/skoaltasámiid giella ja kultuvra

Čoahkkimis skábmamánu 2.b. 2000:s sámi gažaldagaid ovddasvástideaddji ministarat ja sámediggepresideanttat meannudedje rádjerasttildeaddji doaimmaid  nuortasámiid/skoaltasámiid giela ja kultuvrra dáfus ja ávžžuhedje Sámi gažaldagaid davviriikkalaš ámmátolbmoorgána árvvoštallat doaibmabijuid ja ovttasbargoprošeavttaid maiguin nanne ja ovdánahttá nuortasámiid/skoaltasámiid giela ja kultuvrra.

Ámmátolbmoorgána lea meannudan ášši ja oaidná ahte lea plánejuvvon nuortasámi/skoaltasámi museuma Njávdámii (Norggas) ja nuortasámi/skoaltasámi  doaibma- ja kulturguovddáš Čeabetjávrái (Suomas).

Ministarat ja sámediggepresideanttat oidnet ahte plánejvuvon nuortasámi/skoaltasámi musea Njávdámis ja plánejuvvon nuortasámi/skoaltasámi doaibma- ja kulturguovddáš Čeabetjávrris oktiibuot ovddastit dakkár ollisvuođa, jus dat ceggejuvvojit, ahte daid sáhttá ávkkuhit rádjerasttideaddji doaimmain nugo omd. lágidit iešguhtetlágan kulturprošeavttaid.

3. Sámegiel doarjja dihtormeannudeamis

Suoma, Norgga ja Ruoŧa ministarat ja sámediggepresidenttat leat ovttaoaivilis das ahte Sámi parlamenttárlaš ráđi nannejuvvon dokumeanta ”Requirements for support of Sami languages in IT” lea vuođđun go lea sáhka das ahte oažžut dihtormeannudeami doarjut sámegiela.

Našuvnnalaš standardiserenbarggu dán suorggis berre jođihit ovttas Sámedikkiin. Dárbu defineret IT-teknihkalaš nu gohčoduvvon ”locales” sámegillii berre fuomášahttojuvvot standardiserenbarggus.

Dihtorindustriija ávžžuhit váldit vuhtii ráđi dokumeantta ja boahttevaš standárddaid ja farggamusat bargagoahtit dainna ahte sin buktagiin galgá sáhttit geavahit sámegiela. Gullevaš eiseválddit, ásahusat ja organisašuvnnat berrejit IT- háhkámis gáibidit ahte lea vejolaš čállit sámegillii.

Sámi gažaldagaid davviriikkalaš ámmátolbmoorgána galgá ovttas Sámi parlamenttáralaš ráđiin čuovvolit dán ášši ovdáneami.

4. Ruđalaš doarjja Sámi Parlamenttáralaš ráđđái

Sámi gažaldagaid ovddasvástideaddji ministarat ja sámediggepresideanttat ledje čoahkkimis skábmamánu 7.b. 2001:s ovttaoaivilis ahte reivviin maid sádde Davviriikkalaš ráđđái ja Davviriikkalaš ministtarráđđái váldit ovdan Sámi parlamenttáralaš ráđi ruhtadárbbu.

Davviriikkalaš ministtarráđi generálčálli Søren Christensen lea dadjan iežas reivves justisministtarii Johannes Koskinen ahte ministtarráđđi vuoruha doarjut prošeaktadoaimmaid ovdalii ásahusdoaimmaid, nu mot lagabut oaidná mielddus 2:s.

Ministariid ja sámediggepresideanttaid mielas lea Sámedikkiid rádjerasttideaddji bargu Sámi parlamenttáralaš ráđi bokte positiiva sámi ovttastallama oktasaš seailluheapmái ja ovdáneapmái. Ministarat ja sámediggepresideanttat leat ovttaoaivilis ahte dán ovttasbarggu vuos berre geahččalit ruhtadit nu ahte juohke riika juolluda ruhtaveahki iežaset sámedikkiide.

5. Bistevaš Forum

Ovttastuvvon Našuvnnat leat ásahan Eamiálbmogiid Bistevaš Foruma. Foruma vuosttaš čoahkkin lágiduvvui New Yorkas miessemánu 13.-24.b. 2002:s.

Ministarat ja sámediggepresideanttat leat ovttaoaivilis das ahte cealkit reivves generálčállái Kofi Annanii ahte sii leat duhtavaččat dainna ja fuomášuhttit sutnje ahte Forumas berrejit leat dohkálaš bargoeavttut nu mot ovdanboahtá mielddus 3:s.

 

Johannes Koskinen
Justisministtar   
Suopma

Erna Solberg
Gielda- ja guovloministtar
Norga

Ann-Christin Nykvist Eanandoalloministtar
Ruoŧŧa

Irja Seurujarvi-Kari
Sámedikki várreságadoalli
Suopma

Sven Roald Nystø
Sámediggepresideanta
Norga

Lars Anders Baer
Sámedikki stivrra ságadoalli
Ruoŧŧa