Beavdegirji – Davviriikkalaš oktasaščoahkkin – 02.11.00

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Bargo- ja searvadahttindepartemeanta

1. Ođđa davviriikkalaš oktasašbargu sámeáššiin

Mii, sámeministarat ja sámedikkepresideanttat, geat čállit vuollái dán beavdegirjji, leat čoahkkimis skábmamánu 2. b. 2000 Kárášjogas lihtodan ásahit ođđa davviriikkalaš oktasašbarggu sámeáššiin, mat gusket oktasaš davviriikkalaš beroštumiide.

Ođđa oktasašbarggu ulbmil lea nannet ja ovddidit sámi álbmoga giela, kultuvrra ja ealáhusaid.

Oktasašbargu lágiduvvo guovtti dásis:

•Jeavddalaš čoahkkimat Norgga, Ruoŧa ja Suoma ovddasvásttolaš sámeministariid ja golmma riikka sámepresideanttaid gaskkas. Ođđa oktasašbarggus, mii vuođđuduvvá jeavddalaš gulahallamii ja ságastallamii, galgat meannudit áigeguovdilis sámeáššiid, maidda davviriikkain lea oktasaš beroštupmi. Oktasašbargu ja ministariid jeavddalaš čoahkkimat sámeáššiin galget leat lagaš oktavuođas Davviriikkaid Ministtarráđiin. Ministariin lea vurrolágaid ovddasvástádus gohččut čoahkkimiidda ja daid jođihit.

•Hálddahuslaš oktasašbargu, man olis galgat ollašuhttit ođđa oktasašbargovugiid dainna lágiin, ahte oktiiordnet čuovvulan- ja ráhkkananbargguid ministariid ja sámedikkepresideanttaid čoahkkimiid oktavuođas. Davviriikkaid sáme- ja boazodoalloáššiid oktasašbargoorgána galgá dárbbašlaš njuolggadusheivehemiid maŋŋá doaimmahit čállingottebargguid. Oktasašbargoorgána ođđa njuolggadusat galget dohkkehuvvot dan maŋŋá go sámedikkit leat buktán cealkámušaid rievdadusevttohusaide.

Juohke oassálasti stáhta máksá goluidis davviriikkalaš oktasašbarggus sámeáššiid hárrái.

2 Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Mii, sámeministarat ja sámedikkepresideanttat, geat čállit vuollái dán beavdegirjji, leat ovttaoaivilis das, ahte lea dehálaš joatkit oktasašbarggu, man ulbmil lea oažžut áigálii sámekonvenšuvnna. Mii dáhttut oktasašbargoorgána 2001 giđa geiget “Behov og grunnlag for en nordisk samekonvensjon” (davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dárbu ja vuođđu) -raportta gulaskuddancealkámušaid bohtosiid ja evttohit, makkár oktasašbargovugiiguin bargat viidáseappot.

3 Sámi vuoigatvuođaid čielggadusat

Mii, sámeministarat ja sámedikkepresideanttat, geat čállit vuollái dán beavdegirjji, leat ságastallan Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sámi vuoigatvuođaid čielggadanbargguin ja das, man muddui daiguin leat joavdan, ja mii háliidat buriin vuoiŋŋain ságastallat ja ovddidit vuoigatvuođagažaldagaid, mat gusket eatnamiidda ja čáziide. Ovttas mii háliidat ovddidit sámi iešmearridandoahpaga sisdoalu, seammás go váldit vuhtii iešguđetge riikka vuođđolága.

4 Nuortalašgiella ja nuortalaččaid kultuvra

Mii, sámeministarat ja sámedikkepresideanttat, geat čállit vuollái dán beavdegirjji, leat ságastallan nuortalaččaid dili birra ja dáhttut oktasašbargoorgána árvvoštallat, makkár doaibmabijuid ja oktasašbargoprošeavttaid galggašii álggahit riikkarájáid rastá, mat veahkehivčče nannet ja ovddidit nuortalašgiela ja nuortalaččaid kulturvuođu.

5 Davviriikkalaš sámi fidnooahput

Mii, sámeministarat ja sámedikkepresideanttat, geat čállit vuollái dán beavdegirjji, leat ságastallan Norgga beale Sámi allaskuvlla davviriikkalaš sámi fidnooahppofálaldagaid birra, ja oaidnit ahte riikkain leat iešguđetlágan gealbogáibádusat fidnooahpuid dohkkeheapmái. Mii dáhttut oktasašbargoorgána čielggadit leago vejolaš oktiiordnet sámi fidnooahpuid dohkkeheami Suomas, Norggas ja Ruoŧas.

6 Alit dási sámi dáiddaoahppu

Mii, sámeministarat ja sámedikkepresideanttat, geat čállit vuollái dán beavdegirjji, leat ságastallan barggu birra, man olis 1980-jagiid rájes leat guorahallan alit dási sámi dáiddaoahpu dárbbu ja ásaheami Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Ruošša beale studeanttaid várás. Mii dáhttut oktasašbargoorgána geahčadit dán rádjái dahkkon čielggadusaid ja evttohit mo ášši galgá čuovvulit.

7 Sámedikkiid oktasašbargu - Sámi Parlamentáralaš Ráđđi

Mii, sámeministarat ja sámedikkepresideanttat, geat čállit vuollái dán beavdegirjji, leat ovttaoaivilis das, ahte sámedikkiid bargu riikkarájáid rastá, mii dahkko Sámi parlamentáralaš ráđi olis, lea hui vuogas go galgá seailluhit ja ovddidit sámi servodaga oktasaš oainnuid vuođul. Ministarat ja sámedikkepresideanttat leat ovttaoaivilis das, ahte galgat guorahallat sáhttágo ovttasbarggu ruhtadit Davviriikkaid Ministtarráđi bokte.

 

Kárášjogas, skábmamánu 2. b. 2000

Sylvia Brustad
Gieldaministtar

 

Johannes Koskinen
Justisministtar

Margareta Winberg
Eanadoalloministtar

Sven Roald Nystø
Sámedikkepresideanta

Pekka Aikio
Sámedikkepresideanta

Per Mikal Utsi
Sámedikkepresideanta