Beavdegirji – Davviriikkalaš oktasaščoahkkin 16.11.05

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Bargo- ja searvadahttindepartemeanta

Ruoŧa, Norgga ja Suoma sámeáššiin vásttolaš ministaraid ja dáid riikkaid sámediggepresideanttaid čoahkkin skábmamánu 16. beaivve 2005 Helssegis.

 1.  Davviriikkalaš sámesoahpamuš – áššedovdijoavkku raportta geigen ja raportta viidásit gieđahallan

Sámeáššiin vástideaddji ministarat ja sámediggepresideanttat ledje čoahkkimisttiset Stockholmmas skábmamánu 7. beaivve 2001 ovtta oaivilis das, ahte ásahuvvošii áššedovdijoavku, man bargun lea gárvvistit árvalusa davviriikkalaš sámesoahpamuša teakstan. Čuovvovaš čoahkkimis Helssegis skábmamánu 13. beaivve 2002 gávdnui oktasaš oaidnu áššedovdijoavkku čoahkkáibijus ja áššedovdijoavkku dárkilis bargonjuolggadusas.

Áššedovdijoavku, man golmmajahkásaš doaibmaáigodat álggii ođđajagimánu 1. beaivvi 2003, oaččui bargun buktit čielggadusa maŋemustá juovlamánu 31. beaivve 2005. Áššedovdijoavku geigii iežas raportta ministaraide ja sámediggepresideanttaide árat odne.

Geigema oktavuođas áššedovdijoavkku ságajođiheaddji, professor Carsten Smith ovdanbuvttii áššedovdijoavkku barggu, raportta ja árvalusa davviriikkalaš sámekonvenšuvdnan. Ministtar Leena Luhtanen válddii raportta vuostá ministaraid beales ja Sámedikki ságajođiheaddji Pekka Aikio sámedikkiid beales.

Ministarat ja sámediggepresideanttat giitet áššedovdijoavkku ságajođiheaddji ja lahtuid, várrelahtuid ja čálli dan barggu ovddas, maid sii leat čađahan.

Raporta almmustahttojuvvo dárogillii oktan árvalusain soahpamušteakstan dáro-, ruoŧa-, suoma- ja sámegillii. Raporta jorgaluvvo davvisáme- ja suomagillii ovdal dán jagi loahpa.

Raporta sáddejuvvo dan maŋŋá gulaskuddamii. Gulaskuddama čađaheapmi galgá dáhpáhuvvat ovttasbarggus guđege sámedikkiin. Ulbmilin berre leat, ahte gulaskuddama boađusčilgehusat buktojit ovdan ministaraid ja sámediggepresideanttaid boahtte čoahkkimis čakčat 2006.

Bivdojuvvo, ahte Davviriikkalaš sámeáššiid virgeolmmošorgána (NÄS) čuovvu gulaskuddama ja ášši joatkkagieđahallama.

2. Oktavuohta ja dialoga ruošša eiseválddiiguin ja sámiiguin

Ministarat ja sámediggepresideanttat ovdanbukte čoahkkimisttiset skábmamánu 17. beaivve 2004 sávaldaga guorahallat vejolašvuođaid skáhppot oktavuođa Ruošša eiseválddiiguin ja sápmelaččaiguin guovttigaskasaš dialoga ja informašuvnna várás sámeáššiin, maidda lea oktasaš beroštupmi ja dasa lassin bivde NÄS čielggadit, mo dakkár oktavuođa sáhttá bidjat álgui ja organiseret ja dan, sáhttágo oktavuohta doaibmat dálá ovttasbargovugiid nugo Barents-ráđi (Barents Euro-Arctic Council) bakte.

Barents-ráđi Norgga ságajođiheaddjivuoru olis Norgga olgoriikkadepartemeanta bivddii, ahte NÄSa norgalaš sáttagoddi čielggada vejolašvuođaid lágidit Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša stáhtačállidási čoahkkima eamiálbmogiid sajádaga nannema várás Barents-guovllus.

Stáhtačállidási čoahkkin dollojuvvui Guovlluid ovddidanministerias Moskvás čakčamánu 30 beaivve 2005, ja čoahkkimis Ruošša leai mieđis ovttasbargui álgoálbmotáššiin.

Ministarat ja sámediggepresideanttat atnet ášši dehálažžan ja addet NÄSa bargun čuovvut heivvolas vugiin Moskvá čoahkkima bohtosiid.


Helssegis skábmamánu 16. beaivve 2005

Leena Luhtanen
Vuoigatvuohtaministtar
Suopma

 

Bjarne Håkon Hanssen          
Bargo- ja integrašuvdnaministtar
Norga 

Ann-Christin Nykvist
Eanandoalloministtar
Ruoŧŧa

Pekka Aikio
Sámedikki ságajođiheaddji
Suopma

Aili Keskitalo           
Samedikki presideanta
Norga

Lars Anders Baer
Sámedikki stivrrajođiheaddji
Ruoŧŧa