Makkár rievttit leat dus?

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta

Riekti sámegillii váldit oktavuođa almmolaš eiseválddiiguin ja riekti oažžut oahpu sámegillii ja sámegielas lea okta dain deháleamos rivttiin mii sámiin lea dego okta álbmot. Dat ahte beassat geavahit iežas eatnigiela almmolaš oktavuođain gullá earret eará juohkehačča riektesihkkarvuhtii. Jos oaivvildat ahte du rievttit eai vuhtiiváldojuvvo, de lea dus vuoigatvuohta váidit.

 

Maid sámelága giellanjuolggadusat muitalit du vuoigatvuođaid hárrái?

Sámelága giellanjuolggadusat addet viiddis vuoigatvuođaid geavahit sámegiela almmolaš oktavuođas. Buohkain lea riekti bálvaluvvot sámegillii go sii váldet oktavuođa sámegielaid hálddašanguovllu almmolaš ásahusaiguin.

Vuoigatvuohta oažžut vástádusa sámegillii
Juohkehaččas gii váldá oktavuođa hálddašanguovllu gielddaid báikkálaš almmolaš orgánain, nugo gielddalaš, fylkkagielddalaš dahje stáhtalaš orgánain, lea vuoigatvuohta oažžut vástádusa sámegillii sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Jos čálalaččat váldojuvvo oktavuohta guovlulaš orgánain, nugo fylkkagielddalaš dahje stáhtalaš orgánain mas lea bálvalanviidodahkan okta dahje eanet gielddat sámegielaid hálddašanguovllu ovcci gielddain, de lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš vástádusa sámegillii.  Vuoigatvuohta oažžut vástádusa sámegillii gusto buohkaide, jos vel ii ása ge sámegielaid hálddašanguovllu gielddain.

Viiddiduvvon vuoigatvuohta atnit sámegiela riekteásahusas
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta sámegillii váldit oktavuođa duopmostuoluin dahje politiijain hálddašanguovllus.  Maiddái lea vuoigatvuohta sámástit dikkiin.  Duopmostuollu lea geatnegahttojuvvon proseassačállosiid, čálalaš duođaštusaid, riektegirjjiid jna. jorgalit sihke dárogillii ja sámegillii. Riekteásahusain oaivvilduvvo dás politiija, leansmánni, sivahallaneiseválddit, duopmostuolut, giddagasásahus ja vearrodahkueastadanásahusat friijavuođas (gč. Ot.prp.nr.60(1989-90) čuokkis 4.5.1.) Láhka sisttisdoallá dárkilis regeliid sámegiela geavaheamis riekteásahusain.

Sámegiela atnit dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis
Juohkehaččas gii háliida sámegiela atnit suodjalan dihtii beroštumiidis báikkálaš ja guovlulaš almmolaš dearvvasvuođa- ja sosiálalágádusain sámegielaid hálddašanguovllus, lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusa sámegillii, njálmmálaččat ja čálalaččat.

Sámegiela atnit Girkus
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta sámegillii oažžut oktagaslaš girkobálvalusaid nugo mánnágástta, vihaheami, bassimállásiid, sieludivššu jna. Norgga girku searvegottiin hálddašanguovllus. 

Vuoigatvuohta oahppovirgelohpái
Jos almmolaš orgána hálddašanguovllus dárbbaša sámegielat gelbbolašvuođa, de lea bargiin vuoigatvuohta oažžut bálkáhuvvon virgelobi háhkan dihtii alcceseaset dákkár gelbbolašvuođa. Maiddái ásahusat maidda sámelága giellanjuolggadusat eai guoskka berrejit addit bargiideaset virgelobi oahppat sámegiela jos orgána dárbbaša sámegielmáhtu.


Mánáidgárddit

Sámi mánáin geain lea nanu ja buorre gielalaš ja kultuvrralaš duogáš lea buorre vuođđu ovdánahttit iežaset iešdovddu – ja seammás birget stuorit servodagas.  Danne lea dehálaš ahte sámemánát ožžot mánáidgárdefálaldagaid mat nannejit giellaovdáneami.  

Gielddaid ovddasvástádus sámegielaid hálddašanguovllus, lea ahte mánáidgárdefálaldagat sámemánáide sámeguovlluin leat vuođđuduvvon sámegillii ja –kultuvrii. Eará gielddat galget láhčit dilálašvuođa nu ahte sámemánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.  

Mánáidgárdi galgá vuhtiiváldit máná agi, doaibmannávccaid, sohkabeali, sosiála, etnalaš ja kultuvrralaš duogáža, nu maiddái máná giela ja kultuvrra.  Dát mielddisbuktá earret eará ahte jos sámemánná lea dárogielat mánáidgárddis, de berrejit váhnemat sáhttit vuordit ahte mánáidgárdebargit dovdet sámi kultuvrra ja fuolahit ahte maiddái sámi kultuvra galgá oassin mánáidgárdesisdoalus.

 
Vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii

Sámi ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas beroškeahttá gos Norggas sii orrot. Dát mearkkaša ahte sámi ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.  Oahppit válljejit ieža guđemuš golmma sámegielas sii háliidit oahpu. Ohppiin geat orrot sámi guovlluin, omd. sámegielaid hálddašanguovllus, lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.  Dát mearkkaša ahte ohppiin lea vuoigatvuohta eará fágain maid oažžut oahpu sámegillii. Skuvlaeaiggádis lea bajitdási ovddasvástádus ahte ohppiid vuoigatvuođat sámi oahpahussii čađahuvvojit.

Olggobealde sámi guovlluid lea vuođđoskuvlla ahkásaš sápmelaččain vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas. Ohppiin geat ásset sámi guovlluin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Go uhcimusat 10 oahppi gáibidit oahpahusa sámegielas ja sámegillii dakkár gielddas mii lea sámi guovlluid olggobealde, de sis lea vuoigatvuohta oažžut dan fálaldaga nu guhká go ain leat guhtta oahppi joavkkus. Buot skuvlaeaiggádat galget fállat oahpahusa sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvlla ahkásaš sápmelaččaide.  Dát mearkkaša ahte dát vuoigatvuohta gusto buot ohppiide geat leat sápmelaččat beroškeahttá ásset go sii ovdamearkka dihte Hordalánddas dahje Buskerudas.

Gielddat gos eai leat oahpaheaddjit geainna lea sámegielmáhtu, sáhttet ohppiide fállat molssaevttolaš oahpahusvugiid. Dát lea mearriduvvon oahpahuslága  láhkaásahusas § 7-1. Molssaevttolaš oahpahusvuogit sáhttet leat guosseoahpahus, gohttehatoahpahus ja gáiddusoahpahus. 

Vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas mearkkaša:

  • Oahppit (ovddasteaddjit) besset válljet man sámegielas sii háliidit oahpahusa – davvisámegielas, julevsámegielas dahje oarjelsámegielas.
  • Oahpahus sámegielas galgá čađahuvvot Máhttolokten – Sámi oahppoplánaid vuođul
  • Skuvlaeaiggát galgá fállat molssaevttolaš oahpahusa (ovdamearkka dihte gáiddusoahpahusa) jos skuvllas eai leat dohkálaš oahpaheaddjit
  • Oahppit sáhttet válljet sámegiela vuosttas dahje nubbin giellan
  • Oahppit eai leat geatnegahtton lohkat vierisgielaid/gielalaš čiekŋudeami, muhto sis lea riekti lohkat čiekŋudanfágaid jos dan gáibidit

 

Sámegiel oahpahus joatkkaskuvllain
Sámi ohppiin guđet leat joatkkaoahpahusas lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas beroškeahttá gos Norggas sii orrot. Skuvlaeaiggáda geatnegasvuohta lea bagadit ja addit dieđuid ohppiide ja ovddasteddjiide sámegiela oahpahusáššiid birra ja fállat sámegieloahpahusa sidjiide geainna lea dát vuoigatvuohta. Buot skuvlaeaiggádat galget sámi ohppiide fállat oahpahusa sámegielas.

Dat mearkkaša: 

  • Oahppit (ovddasteaddjit) besset válljet makkár sámegielas sii háliidit oahpahusa – davvisámegielas, julevsámegielas dahje oarjelsámegielas
  • Oahpahus galgá lágiduvvot Máhttolokten – Sámi oahppoplánaid vuođul
  • Oahpis lea riekti oažžut oahpahusa sámegielas vaikko sus ii leat leamaš sámegieloahpahus vuođđoskuvllas
  • Skuvlaeaiggát galgá fállat molssaevttolaš oahpahusa (ovdamearkka dihte gáiddusoahpahusa) jos skuvllas ii leat oahpaheaddji geas dohkálaš gelbbolašvuohta
  • Oahppit geat ožžot oahpahusa sámegielas vuosttas dahje nubbingiellan eai leat geatnegahtton lohkat vierisgielaid ja sii maid besset eret nuppi dárogielhámi oahpahusas

Stáhtalaš sámi joatkkaskuvllat Guovdageainnus ja Kárášjogas fállet oahpahusa sámegillii ja oahpahus lágiduvvo Máhttolokten – Sámi oahppoplánaid ektui.

Skuvlaeaiggát sáhttá fállat oahpahusa sámegielas vierisgiellan sidjiide geat dan háliidit.

 

Ná dagat jos háliidat váidit

Jos oaivvildat ahte almmolaš orgána ii čuovo sámelága giellanjuolggadusaid, de lea vejolaš váidit.

Movt sáhtát váidit?
Jos háliidat váidit, de fertet sáddet čálalaš váidaga.  Dus lea vejolaš čállit váidaga sámegillii.

Maid galgá váidda sisttisdoallat?

Jos háliidat váidit de berret:

  • Čállit oanehaččat ášši birra
  • Čilget man stáhtalaš, fylkkagielddalaš dahje gielddalaš orgánii váidda guoská
  • Čilget makkár boasttuvuođaid dát orgána lea dahkan du oaivila mielde
  • Sáddet mielde áššebáhpiriid mat du mielas leat dehálaččat.  Jos lea dihto mearrádus mii du oaivila mielde lea boastut dahkkon, de berret čujuhit mearrádusa dáhtonii ja áinnas sáddet vel das kopiija.  

Gosa galggat sáddet váidaga?
Fylkkamánni lea dat ásahus masa váidojuvvo go váidda guoská gielddalaš dahje fylkkagielddalaš orgánii. 

Jos ášši guoská stáhtalaš orgánii de sáhttá váidit dan stáhtalaš orgánii mii lea dasttá bajábealde. Ovdamearkka dihte jos oaivvildat ahte NAV lea rihkkon geatnegasvuođaidis de galgá váidda sáddejuvvot Bargo- ja čálgodirektoráhtii.

Jos leat eahpesihkkar gosa váidda galgá sáddejuvvot, de sáhtát váldit oktavuođa orgánain mii du oaivila mielde lea dahkan boastut.  

Gii sáhttá váidit?
Riikkalahttun lea dus váidinriekti dákkár áššiin. Maiddái riikkaviidosaš sámi organisašuvnnain ja riikkaviidosaš almmolaš orgánain main leat doaimmat main lea erenoamáš mearkkašupmi oppa sámi álbmogii dahje osiide sámi álbmogis, lea riekti váidit dákkár áššiin. Ovdalis namuhuvvon organisašuvnnain ja orgánain lea maid riekti váidit áššiin mat eai čuoze njulgestaga ovttaskas olbmui.