Árktalaš ráđđi

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Bargo- ja searvadahttindepartemeanta

Árktalaš Ráđđi galgá ovddidit ovttasbarggu ja oktiiordnema gaskal árktalaš riikkaid dakkár áššiin mat gullet árktalaš guovlluide. Álgoálbmogiid olles searvadahttin ja oassálastin árktalaš ovttasbargui lea guovddášášši.

Árktalaš riikkaid formaliserejuvvon ovttasbargu lea oalle ođas. Ovttasbargu oaččohit oktasaš birasgáhttenstrategiija (Arctic Environmental Protection Strategy - AEPS) Árktisii álggahuvvui 1991. Go Árktalaš Ráđđi ásahuvvui 1996, de lei ulbmilin viiddidit árktalaš ovttasbarggu nu ahte dasa maiddái galggai gullat ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneapmi davvin. Áloálbmogiid erenoamáš máhtuid dohkkeheapmi ja dáid máhtuid bisuheami dehálašvuohta go galgá áddet árktalaš servodagaid, leat guovddážis ministtarjulggaštusas Árktalaš Ráđi ásaheami birra. Álgoálbmogiid olles searvadahttin ja oassálastin árktalaš ovttasbargui lea guovddášášši.  

Árktalaš Ráđđi lea áidna regionála ovttasbargoorgána mas buot gávcci árktalaš riikka leat mielde; vihtta davviriikka, USA, Kánada ja Ruošša. Árktalaš Ráđi erenoamáš dovdomearka lea ahte buot davviguovllu álgoálbmotorganisašuvnnat sáhttet oažžut stáhtusa bistevaš oassálastin. Bistevaš oassálastit besset searvat buot čoahkkimiidda ja doaimmaide mat lágiduvvojit  Árktalaš Ráđi olis. Guđa álgoálbmotorganisašuvnnas lea dál dakkár stáhtus. Dát leat Sámiráđđi, Inuit Circumpolar Conference (ICC), Russian Association of Indigenous Peoples of the North (RAIPON), Aleut International Association (AIA), Arctic Athabaskan Council ja Gwich'in Council International.

Árktalaš Ráđi álgoálbmotčállingoddi lea Københámmanis ja lea ásahuvvon veahkehit bistevaš oassálastiid fágalaččat ja geavatlaččat daid oassálastima oktavuođas Árktalaš Ráđđái. Árktalaš Ráđis leat vihtta prográmma, maid juohke prográmma bargojuogus hálddaša. Dát leat:

  • Árktalaš birasgáhttenprográmma (AMAP)
  • Prográmma seailluhit árktalaš fauna ja flora (CAFF)
  • Gearggusvuođaprográmma daid olggosluoitimiid várás maid lihkohisvuođat dagahit (EPPR)
  • Mariidna birrasa suodjalanprográmma (PAME)
  • Ceavzilis ovdáneami prográmma (SDP)

Bistevaš oassálastit oassálastet árjjalaččat bargojuogusčoahkkimiidda, ja leat mielde álggaheamen iešguđetlágan prošeavttaid. Dávjá lea ovttas dahje eanet álgoálbmotorganisašuvnnain prošeaktaovddasvástádus ovttas bargojuhkosiin. Dákkár prošeakta lea biodiversitehtaprošeakta ja dearvvašvuođa-/birasprošeakta Ruoššas.  

Sámiráđđi lea álggahan mearrguolástan- ja sáivaguolástanprošeavttaid Árktalaš Ráđi Ceavzilis ovdáneami prográmmarámmaid siskkobealde. Norga deattuha ahte álgoálbmogat galget beassat árjjalaččat oassálastit árktalaš ovttasbargui. 2000 ásahuvvui vuosttaš gearddi sierra poasta stáhtabušehttii mas juolluduvvui 250 000 r. doarjjan álgoálbmogiid oassálastimii Árktalaš Ráđđái. Dat juolludus galgá vuosttažettiin geavahuvvot sámi ja Ruošša álgoálbmotovddasteaddjiide. Jahkái 2001 juolluduvvui 400 000 r.  

Ráđđehus oktiiordne Norgga ráhkkanemiid Árktalaš Ráđi ministtarčoahkkimiidda mat dollojuvvojit juohke nuppi jagi, ja čoahkkimiidda ámmátolbmodásis maid dollet guktii golbmii jagis. Earret iešguđetlágan fágadepartemeanttaid leat Sámediggi ja Riikkaoasselávdegoddi mielde ráhkkanahttinproseassas. Ráđđehus atná dehálažžan ahte Sámediggi konsulterejuvvo ja oassálastá árktalaš ovttasbargui. Danne bovdejuvvo sámediggepresideanta oassálastit Árktalaš Ráđi ministtarčoahkkimiidda. Livččii sávaldat joatkit ja nannet gulahallama Sámedikkiin sihkkarastin dihtii ahte sámi oaivilat bohtet oidnosii Norgga Árktalaš Ráđi-politihkas.