Barentsovttasbargu

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Bargo- ja searvadahttindepartemeanta

Álgoálbmotáššit leat dehálaččat Barentsovttasbarggus. Barentsguovllus ellet golbma álgoálbmoga - sámit, nenjehcat ja vepselaččat. Ii galli sajis máilmmis leat ná lagaš ovttasbargu gaskal álgoálbmogiid, riikkarájáid rastá.

Álgoálbmotáššit leat dehálaččat Barentsovttasbarggus. Barentsguovllus ellet golbma álgoálbmoga - sámit, nenjehcat ja vepselaččat. Ii galli sajis máilmmis leat ná lagaš ovttasbargu gaskal álgoálbmogiid, riikkarájáid rastá. Buorre oktavuohta lea maiddái gaskal oassálasti riikkaid Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša ráđđehusdásis. Álgoálbmogiid ovddasteaddjit oassálastet Barentsovttasbarggu buot osiide.  

Lea ásahuvvon sierra álgoálbmogiid gaskasaš regionála ovttasbargoorgána. 1999 ráhkadii álgoálbmotjoavku doaibmaplána Barentsguovllu álgoálbmogiidda. Vuoruhuvvojit dakkár doaibmabijut mat galget nannet ja bisuhit álgoálbmogiid giela, kultuvrra, sin árbevirolaš ealáhus- ja duodjedoaimmaid, ja vel ovdánahttit sin ekonomiija. Ruošša álgoálbmogiid eallindilálašvuođaid ja dearvvašvuođa buorideapmi lea eará dehálaš bargamuš.  

Barentsguovllu álgoálbmotovttasbargu lea regionála ovttasbargu mii čađahuvvo álgoálbmogiid eavttuid vuođul. Norgga Sámediggi ja Norgga gielddat main sámit ásset, barget árjjalaš oassálastin. Stáhta doarju barggu doaibmabijuid ja prošeavttaid ruhtademiin, ja dan láhkai ahte álgoálbmogat besset buktit iežaset oaiviliid buot dehálaš ovttasbargoáššiin.

Barentsráđđi mearridii iežas čoahkkimis njukčamánus 1999 bidjat nuoraidpolitihka ge iežas ovddidansuorgin. Geassemánus 1999 ásahuvvui bargojuogus mas leat Suoma, Ruošša, Ruoŧa, Danmárkku, Islándda ja Norgga ovddasteaddjit ja mas galgá leat ovddasvástádus nuoraidpolitihkalaš áššiin. Lea maiddái vuođđuduvvon ovttasbargofierpmádat gaskal reiuvnna nuoraidorganisašuvnnaid ja -joavkkuid (Barents Regional Youth Forum). Álgoálbmotnuorain leat sierra ovddasteaddjit fierpmádagas.  

Nuoraidkonferánsa mearridii doaibmaplána Romssas miessemánus 2001. Doaibmaplánain movtiidahttit nuoraid álggahit ovttasbargoprošeavttaid Barentsguovllus, erenoamážit galggašii álgoálbmotnuoraid movttidahttit. Prošeavttat mat ovddidit álgoálbmogiid kultuvrra, vuoruhuvvojit. Deattuhuvvo ovddidit diehtojuohkima nuoraide. Riikkaid ovttasbarggu bokte galget eallindilálašvuođat kártejuvvot ja dutkanovttasbargu nannejuvvot.

Davviriikkalaš ovttasbargu kultursuorggis lea, Barentsovttasbarggu rámmaid siskkobealde, viiddiduvvon nu ahte dat maiddái guoská Guoládatnjárgga sámeálbmogii. Go jurddaša lagaš oktavuođaid mat čatnet oktii sámeálbmoga, de lea dát dakkár ovttasbargu maid berre joatkit. Ná dovddaha maid dan lagaš gaskavuođa mii davvin lea gaskal Norgga ja Ruošša. Ovttasbargu Guoládatnjárgga eará álgoálbmotjoavkkuiguin berre bisuhuvvot.