Náittosdilli ja ovttaseallin

Dat guovttos guđet áiguba náitalit, sáhttiba leat almmái ja nisu dahje ovttasohkabeallásaččat. Náittosdilli addá náittospárrii juridihkalaš vuoigatvuođaid olu áššiin. Náitin čađahuvvo go guoimmiguovttos boahtiba vihahuvvot.

Náittosdilli

Dat guovttos guđet áiguba náitalit, sáhttiba leat almmái ja nisu dahje  ovttasohkabeallásaččat.  Náittosdilli addá náittospárrii juridihkalaš vuoigatvuođaid olu áššiin. Náitin čađahuvvo go guoimmiguovttos boahtiba vihahuvvot. Goappašagat galgaba vihahuvvama vuolde duođaštit ahte soai háliideaba náitalit goabbat guimmiin. Ja de galgá vihaheaddji gulahit sudno rivttes náitalan olmmožin.

Eallinguoibmellihttu   

Eallinguoibmeláhka mii fápmuduvvui borgemánu 1.beaivvi 1993, addá vuoigatvuođa guovtti  homofiilii dahkat eallinguoibmelihtu.  Registrerejuvvon eallinguoibmelihtus lea sullii seammá riekteváikkuhus go náittoslihtus.

Dálá eallinguoibmeláhka fámohuhttojuvvui ja sadjái bođii oktasaš náittosláhka. Dat mearkkaša ahte ii leat šat vejolaš dahkat ođđa eallinguoibmelihtu. Eallinguoibmelihtu sáhttá rievdadahttit náittoslihttun jos goappašagat dasa miehtaba. Dat lea álbmotregisttareiseváldi mii dan rievdadahttá.  Rievdadusa gáibádusa  galgá sáddet vearrokantuvrii sierra skoviin mii gávdno vearroetáhta ruovttusiidduin. Eallinguoibmelihttu mii ii rievdadahtto, bissu.  Eallinguoibmelihttu addá sullii seammá vuoigatvuođaid go náittoslihttu.  Eallinguoibmelihttu čađahuvvon olgoriikkas olgoriika eiseválddiin, dohkkehuvvo ain Norgga rievtti bealis.  

Elošteapmi

Lágat eai meannut  elošteddjiid ja náitalan olbmuid ovttadássásaččat. Elošteaddjit meannuduvvojit náitalan olmmožin muhtun áššiin ja ovttaskassan fas eará áššiin.

Iešguđet lágat mearridit galgá go elošteddjiid meannudit ovttadássásažžan náitalan olbmuiguin. Seamma guoská dasa ahte mearridit gii lea elošteaddji (elošteaddjimeroštallan). Muhtun surggiin lea elošteaddjimeroštallan ráddjejuvvon elošteddjiide geainna leat oktasaš mánát.  Eará surggiin leat mielde elošteaddjit geainna eai leat oktasaš mánát, muhto eaktun lea dábálaččat ahte ovttaseallin lea bistán guhkit áiggi.

Mánáidlágas meannuduvvojit náitalan olbmot ja elošteaddjit seamma árvosaččat. Dát guoská ea.ea. váhnenovddasvástádusa mearrideapmái, mánáid ja váhnemiid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat mánáid juogadeamis ja ovttastallamis. Seammá guoská soabaheapmái jos párain leat oktasaš mánát. Stuoradiggi mearridii jagi 2005 rievdadit mánáidlága mii attii elošteaddji váhnemiidda automáhtalaš oktasaš váhnenovddasvástádusa oktasaš mánáid ektui. Elošteaddjit geainna leat oktasaš mánát vuollel 16 jagi fertejit maid boahtit soabadeapmái jos ovttaseallin botkejuvvo.  Dát lea mánáidlága gáibádus.  Jos galgá oažžut viiddiduvvon mánáidoaju (mánáidoaju ovtta máná ovddas eambbo go dus leat mánát) maŋŋil go elošteapmi lea botkejuvvon, de galgá soabahanateasttain duođaštit ahte ovttaseallin lea loahpahuvvon. 

Váldonjuolggadusat ekonomalaš surggiin lea ahte goappašat elošteaddjit rehkenastojuvvolit ovttaskassan. Lágat leat nu huksejuvvon ahte elošteaddjit sáhttet muddet iežaset ekonomalaš áššiid šiehtadusaid bokte. Elošteaddjit eai dárbbaš ekonomalaččat vástidit guhtet guoimmiset, maid náittosguoimmit fertejit. Suoidnemánu 1.beaivvi 2009 rájes leat elošteddjiin geainna leat oktasaš mánát ráddjejuvvon vuoigatvuohta árbet guhtet guoimmiska ja riekti čohkkát juogekeahtes árbbiin. Dát gusto maiddái elošteddjiide geainna leat leamaš oktasaš mánát dahje leat oažžumin máná ovttas. Elošteddjiin geainna eai leat oktasaš mánát ii leat árberiekti láhka vuođul.

Bearašsuodjalus   

Bearašsuodjalusásahusat fállet veahki buohkaide geat dárbbašit ságastit váttis diliid birra bearrašis. Fálaldagat leat nuvttá ja álki fidnet. Don sáhtát ieš diŋgot áiggi ja doaktárčujuhussii ii leat dárbu.

Bearašsuodjaluskantuvrrat addet ráđiid ja oaivadeami go leat ovttaseallinváttut, olles bearrašii, páraide dahje ovttaskas olbmuide.   Lea vejolaš oažžut veahki joatkit ovttaseallima, dahje veahki jos ovttaseallin botkejuvvo ja  sierraneami/earráneami oktavuođas. Bálvalus bivdá buohkaid ohcat veahki ráváš bále ovdal go váttut sturrot bearehaga. Bearašsuodjaluskantuvrrat gávdnojit buot gielddain. Bearašsuodjalus galgá maid čađahit váhnensoabahusa náittosdili lága ja mánáidlága vuođul. Moanat bearašsuodjaluskantuvrrat jođihit lassin iešguđetlágan eastadandoaimmaid álbmogii ávkin, nugo diehtojuohkindoaimmaid, logaldallamiid, oaivademiid jna.

Bearašsuodjaluskantuvrrat leat fágaidrasttideaddji kantuvrrat gos leat spesialisttat, erenoamáš psykologat ja sosionomat geainna lea bearašterapiijafága vel lassin. 

Ovttastallandoaibmabijut

Ovttastallandoaibmabijut galget doarjut párragottiid ovttaseallima, sihke elošteddjiid ja náittospáraid,  earret eará vai mánáide lea buorre bajásšaddan. Ráđđehus juolluda doarjagiid iešguđetlágan doaibmabijuide doarjun dihtii párragottiid ovttaseallima, sihke elošteddjiid ja náitalan olbmuid.

 

Báikkálaš ovttastallankurssat

Báikkálaš kurssat páraid ja fágalaš ovddidandoaimmaid várás sáhttet oažžut ruhtadoarjaga ovttastallandoaibmabijuid doarjjaortnega bokte. Báikkálaš ovttastallankurssaid lágidit eaktodáhtolaš organisašuvnnat nugo oskučearddat  ja humanisttalaš organisašuvnnat, dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi organisašuvnnat, searvegottit, gielddat, dearvvašvuođastašuvnnat,  bearašsuodjaluskantuvrrat ja sullasaš. Doarjja ii juolluduvvo priváhtaolbmuide dahje bijuide dinen váste.  Ovddidanbarggut sáhttet leat earret eará buoridit kurssaid fágalaš sisdoalu ja kursajođiheddjiid gealbudahttin. Ruhtadoarjagat ovttastallandoaibmabijuide almmuhuvvojit juohke jagi. Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhtta (Mnbdir) meannuda doarjjaohcamušaid.  

Mánát geainna leat vuoliduvvon doaibmannávccat

Váhnemat geaid mánáin leat doaibmanváttut vásihit dávjá stuora hástalusaid mánáid doaibmanváttuid geažil, nugo helpenfálaldagaid,bearraša eará mánáid, ovttastallama, soga, bargoeallima ja ii unnimusat dovdduid ja vásihusaid hárrái.

 

“Mo minguin?” lea riikkadásis ovttaseallinkursa váhnemiidda, geaid mánáin leat doaibmanváttut. Kurssat leat váhnemiidda deaivvadan- ja vásihusaid lonohallansajit, áigeguovdilis dieđuid ja eallima duohtadieđuid fidnensajit dákkár bearašdilis.

Ovttaseallinkursa váhnemiidda go leat ožžon vuosttas máná

“Buorre ovttaseallin!” lea ovttaseallinkursa váhnemiidda go leat ožžon vuosttas máná. Kursa galgá movttiidahttit ja doarjut sudno rievddalmas ja hástaleaddji áiggis bárastallamis. Ulbmil dáinna doaibmabijuin lea geahpedit váttisvuođaid ovttastallamis ja eastadit loahpaheami ovttaseallimis. Gielddaid dearvvašvuođastašuvnnat galget  vástidit fálaldagaid.