Čearddalaš vealaheapmi

Buohkain galget leat seammá vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat fuolatkeahttá čearddalaš gullevašvuođas. Ráđđehus áigu vuostálastit buot lágan vealaheami, olggušteami, gierdameahttunvuođa ja rasisma. Vealahanláhka suddje čearddalaš vealaheami vuostá. Ráđđehusa doaibmaplána ovddidit dásseárvvu ja easttadit čearddalaš vealaheami 2009-2012 meannuduvvo jahkásaččat raporttaid bokte.

Buohkain galget leat seammá vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat fuolatkeahttá čearddalaš gullevašvuođas. Ráđđehus áigu vuostálastit buot lágan vealaheami, olggušteami, gierdameahttunvuođa ja rasisma. Vealahanláhka suddje čearddalaš vealaheami vuostá.  Ráđđehusa  doaibmaplána ovddidit dásseárvvu ja easttadit čearddalaš vealaheami 2009-2012 meannuduvvo jahkásaččat raporttaid bokte.

Ulbmilin lea ovttaiduhttit dásseárvoovddidan doaimmaid ja eastadit čearddalaš vealaheami buot politihkalašsurggiin ja hálddahusdásiin.  Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta lea dán doaimma láidesteaddji. Almmatge lea buot departemeanttain geatnegasvuohta ovddidit dásseárvvu ja vuosttaldit vealaheami iežaset doaibmasurggiin.

 

Vealahanláhka

Vealahanláhka gieldá njulges ja eahpenjulges vealaheami čearddalašvuođa geažil, našunála  gullevašvuođa geažil, sosiála duogáža geažil, liikeivnni geažil, giela, oskkoldaga dahje eallinoainnu geažil. Lága ulbmilin lea ovddidit dásseárvvu, sihkkarastit ovttaveardásaš vejolašvuođaid ja vuoigatvuođaid ja eastit vealaheami.  Bargoaddit galget árjjálaččat, ulbmillaččat ja plánavuđot ovddidit dásseárvvu ja hehttet vealaheami iežaset bargosuorggis. Lassin galget sii čilget álggahuvvon ja plánejuvvon dásseárvodoaibmabijuid (doaibma- ja raporterengeatnegasvuohta). Almmolaš eiseválddiin lea maid doaibmageatnegasvuohta iežaset doaibmasurggiin. Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji galgá bearráigeahččat ahte láhka čuvvojuvvo.

  Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji ja –lávdegoddi

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji galgá ovddidit dásseárvvu ja vuosttaldit vealaheami beroškeahttá sohkabealis, čearddalaš gullevašvuođas, oskkoldagas, doaibmavádjitvuođas, seksualálaš sojus ja agis. Áittardeaddji galgá bearráigeahččat dásseárvolága čuovvuma, rávvet ja doaibmat dásseárvvu ja girjáivuođa láidesteaddjin. Buohkat geat oaivvildit iežaset vásihan vealaheami sáhttet ovddidit ášši áittardeaddjái, gii de bivdá dieđuid oassebeliin, árvvoštallá ášši objektiivvalaččat ja buktá cealkámuša lea go vealaheapmi dáhpáhuvvan.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji mearrádusaid ja cealkámušaid sáhttá váidit Dásseárvo- ja vealahanlávdegoddái.

Doaibmaplána ovddidit dásseárvvu ja eastit čearddalaš vealaheami

Ráđđehus ovddidii cuoŋománu 2009 Doaibmaplána ovddidit dásseárvvu ja eastit čearddalaš vealaheami  jagiide 2009-2012.  Plána doaibmabijuid áigumuš lea vuosttaldit vealaheami maid erenoamážit sisafárrejeaddjit ja sin mánát, sápmelaččat ja našunála unnitálbmogat vásihit. Plána oktan váldoulbmilin lea ahte vuohkkasit heivehit doaibma- ja raporterengeatnegasvuođaid vealahanláhkii. Nubbi eará váldoulbmil lea buoridit máhtolašvuođa vealaheami šlájaid, viidodaga ja sivaid birra vai lea vejolaš álggahit deaivilis doaibmabijuid.

Plánaáigodagas Ráđđehus ovttasbargá gávcci bargoeallima váldoorganisašuvnnaiguin ovddidit plánavuloš oktasaš doaibmabijuid  eastadan dihtii vealaheami bargoeallimis.

Plána sisttisdoallá arvat olu doaibmabijuid mat gusket bargoeallimii, almmolaš bálvalusaide, viessomárkanii, mánáidgárddiide/skuvlii/oahpahussii ja olgobirrasii.

Geatnegahttojuvvon aktiivvalaš dásseárvodoaimmat

 Dásseárvoláhka, láhka mii gieldá vealaheami čearddalaš gullevašvuođa, oskkoldaga jna. geažil ja vealahan- ja olámuttosláhka sisttisdoallá njuolggadusaid mat geatnegahttet bargoaddiid, almmolaš eiseválddiid ja bargoeallima organisašuvnnaid aktiivvalaččat fuolahit dásseárvvu.

Ulbmil aktiivvalaš dásseárvvu geatnegasvuođain  lea ahte hukset diđolašvuođa bistevaš doaimmaidis bokte ja nu eastit vealahandábiid ja organisašuvdnastruktuvrraid. 

Bargoaddiid geatnegasvuohta guoská earret eará barguiváldimii, bálkáheapmái ja bargodillái, virggiid juohkimii, ovdánahttinvejolašvuođaide ja loavkašuhttimiid eastit. Geatnegasvuohta lea oppalaš ja ii gáibit dihto doaibmabijuid johtuibidjama. Juohke doaimmahus galgá ieš árvvoštallat dárbbašlaš doaibmabijuid dárbbuidis ektui. Bargoaddit galget raporteret čađahuvvon ja plánejuvvon doaibmabijuid jahkedieđáhusa dahje jahkebušeahta bokte.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji sáhttá váidagiid vuođul ja iešheanalaččat dárkkistit čilgehusaid dohkálašvuođa lága ektui.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji ja golbma dásseárvo- ja girjáivuođaguovddáža sáhttet oaivadit ja rávvet doaibma- ja raporterengeatnegasvuođaid birra.