Ulbmilat ja vuoruheamit

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti: Máhttodepartemeanta

Ráđđehus lea mearridan golbma bajit dási ulbmila dutkama ja alit oahpu guhkes áiggi plánas. Mii eat birgehala stuorra servodathástalusaiguin jos eat investere ollu máhttui.

Ráđđehus lea mearridan golbma bajit dási ulbmila dutkama ja alit oahpu guhkes áiggi plánas:

  • nannet gilvalannávccaid ja innovašuvdnanávccaid
  • čoavdit stuorra servodathástalusaid
  • ovddidit fágabirrasiid, main lea nana kvaliteahtta

Máhttu ja gelbbolašvuohta leat ekonomiija mávssolaš gilvofáktorat, erenoamážit Norgii, gos goluid dássi lea badjin. Almmolaš áŋgiruššamis lea mávssolaš rolla, sihke almmolaš juolludemiin ovdamearkka dihte universitehtaide ja allaskuvllaide, ja dan bokte, ahte árvvosmahttit dahkat priváhta investeremiid dutkamii ja ovdánahttinbargui dahje gelbbolašvuođadoaimmaide.

Mii eat birgehala stuorra servodathástalusaiguin, nu mo dorvvolašvuođain ja gearggusvuođain, buohcuvuođaiguin ja njoammudávddaiguin, energiija, čázi ja biepmu sihkkarastimiin, jos eat investere ollu máhttui. Dat leat maid buori muddui máilmmiviidosaš váttisvuođat, mat gáibidit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu, sihke dutkamis ja eará doaimmain.

Dutkan ja alit oahppu, man buot osiin lea alla kvaliteahtta, lea ereliiggán dehálaš máhttopolitihka ulbmiliid juksamii. Alla kvaliteahtta gáibiduvvo, vai sáhttit ovddidit ja váldit atnui ođđa máhtu. Seammás lea nu, ahte buoremus dutkama ovddimus njunuš dat ovddida máhtolašvuođa ovddos guvlui, ja dahká stuorámus ođđa gávdnosiid dutkamis.

Guhkes áiggi plána guhkes áiggi vuoruheamit

Ráđđehus áigu juolludit eanet DuO-ruđa guđa guhkes áiggi vuoruheami olis:

  • áhpi
  • dálkkádat, biras ja birrasa goaritkeahtes energiija
  • ođasmahttit almmolaš suorggi ja buoret ja beaktilut buorredili, dearvvašvuođa ja fuolahanbálvalusaid
  • vejolašvuođaid rahppi teknologiijat
  • innovatiiva ja rievdadusaide gearggus ealáhusat
  • fágabirrasat, mat leat máilmmi njunnošis

Nannenáigumušat guhkes áiggi plánas

Ráđđehusa ulbmilin lea ahte dahkkojuvvo nu ollu dutkan- ja ovddidanbargu (DuO), ahte dat vástida golmma prosentii Norgga bruttonationálabuktagis (BNB) ovdal 2030. DuO almmolaš juolludeamit galget lassánit eanet go BNB juohke jagi dás ovddos guvlui, dassái go dat vástidit ovtta proseantta BNB:s. Ráđđehusa ulbmilin lea juksat ulbmila áigodagas 2019–2020. 

Áŋgiruššama oassin ráđđehus áigu 2015–2018 nannet muhtun áššiid, mat gullet dutkama ja alit oahpu mávssolaš áŋgiruššanfáktoriidda. Ráđđehus áigu

  • lasihit rekruterenvirggiid logu 500 ođđa virggiin
  • lasihit dutkaninfrastruktuvrra juolludemiid 400 miljovnna kruvnnuin
  • juolludit eanet ruđa ortnegiidda, mat árvvasmahttet norgga searvat buriin vugiin EU dutkama- ja innovašuvnna rámmaprográmmii, Horisont 2020:i, oktiibuot 400 miljovnna kruvnno lasáhus

Guhkes áiggi plána ulbmiliid olaheapmi eaktuda, ahte leat ođđaáigásaš ja bures doaibmi visttit, main leat áigái gullevaš reaiddut. Guhkes áiggi plána čuovvolettiin ráđđehus áigu erenoamážit vuoruhit guokte huksenprošeavtta, mat nannejit guhkes áiggi vuoruhemiid:

  • Oslo universitehta eallindiehtaga, farmasiija ja kemiija ođđa visti
  • Ođadit Troandima mariidnateknihkalaš guovddáža, Ocean Space Centre