Máilmmi njunnošis

Okta ráđđehusa guhkes áiggi plána mávssoleamos áŋgiruššansurggiin lea ovddidit Norgii eanet dutkanbirrasiid, mat leat máilmmi njunnošis.

Jos Norga áigu birget, de fertejit buoremus dutkit oažžut ereliiggán buorre vejolašvuođaid.

Jos Norga áigu birget seammá dásis go riikkat, geaiguin mii fertet buohtastahttit iežamet, de mis galget leat gaskaoamit, mat addet buoremus dutkiide ereliiggán buriid vejolašvuođaid ráhkadit ođđa máhtu, áddejumi ja teknologiija.

Guhkes áiggi plánas ráđđehus nanne, ahte mii galgat ovddidit kvaliteahttagaskaomiid, mat mis jo leat. Mii galgat maid ovddidit ođđa gaskaomiid, mat čielgaseappot ovddidit stuorra áigumušaid. Stuorát oassi almmolaš ruhtadeamis, mii juolluduvvo ásahusaide, main barget dutkamiin ja alit oahpuin, galgá stivret bajimuš kvalitehttii.

Ráđđehus áigu áŋgiruššagoahtit eanet dutkama ja alit oahpu ovdii, mainna mii oažžut eanet dakkár fágabirrasii Norgii, mat leat máilmmi njunnošis. Ulbmilin lea, ahte:

  • Norggas leat fágabirrasat, mat leat máilmmi njunnošis, ja mat ovddidit ođđa áddejumi, buoret gilvalannávccaid ja návccaid dustet servodaga hástalusaid
  • Norgga fágabirrasat geasuhit ja ovddidit olbmuid, geain leat buoremus attáldagat
  • Buoremus dutkiin ja studeanttain leat visttit ja infrastruktuvrrat, mat leat máilmmidásis

Dáid ulbmiliid juksama várás ráđđehus áigu ásahit 500 ođđa rekruterenvirggi boahtte njeallje jagis. Mii juolludit 400 miljovnna kruvnno lasi nationála dutkaninfrastruktuvrra ortnegii, dat lea measta guovtte geardde nu ollu go dán áigge. Dasa lassin juolludit 400 miljovnna kruvnno eanet gaskaoapmin, mainna árvvasmahttit Norgga searvat buriin vugiin EU dutkama rámmaprográmmii, Horisont 2020:i.

Ođđaáigásaš visttit ja buoremus dutkaninfrastruktuvra lea mávssolaš, go ovddidit fágabirrasiid, mat leat máilmmi njunnošis. Lea maid mávssolaš leat geasuheaddji ovttasbargoguoibmi ealáhusaide. Rusttegat ja reaiddut iešalddes addet vejolašvuođa dutkamii, mii buktá vuorddekeahtes bohtosiid.

Ráđđehus vuoruha guokte huksenprošeavtta, mat erenoamážit nannejit dakkár fágabirrasiid ovddideami ulbmila, main lea ereliiggán buorre kvaliteahtta. Nubbi prošeakta lea Oslo universitehta eallindiehtaga, farmasiija ja kemiija visti. Nuppi prošeavttas ođasmahttit Troandima mariidnateknihkalaš guovddáža (Ocean Space Centre). Dat prošeavttat mielddisbuktet buriid eavttuid ovddidit fágabirrasiid, mat leat máilmmi njunnošis, guhkes áiggi plána guovtti guhkes áiggi vuoruheami siskkobealde – vejolašvuođaid rahppi teknologiijaid ja áhpesuorggi olis.