Oljoruđaid geavaheami njuolggadusat (doaibmanjuolggadus)

Doaibmanjuolggadus addá einnostahttivuođa petroleumboađuid geavaheami hárrái norgga ekonomiijas. Dan láhkai ruhtadanpolitihka rámmabuvttus lea vuođđun stáđis einnostahttivuhtii, ee. valuhttamárkanis.

Stoltenberga I ráđđehus ovddidii Sd.dieđ. nr. 29 (2000-2001), mas leat dát bušeahttapolitihka njuolggadusat (doaibmanjuolggadus), maid Stuorradikki eanetlohku doarjjui:

  • Petroleumboađut váldojuvvojit vehážiidda ekonomiijai, sullii dan mađe, maid navdet oažžut vuoittu Stáhta olgoriikka penšuvdnafoanddas (SOP)
  • Deattuhit ekonomiija molsašuddamiid dássema, vai dan láhkai sihkkarastet kapasitehta geavaheami ja vuollegis bargguhisvuođa.

Doaibmanjuolggadus láhčá dilálašvuođaid norgga ekonomiija nana ovdáneapmái:

  • Stáhtabušeahtta suddjejuvvo petroleumhattiid molsašuddama váikkuhusain. Stáhta boađut petroleumdoaimmain sajuštuvvojit Stáhta olgoriikka penšuvdnafondii (SOP), ja dađistaga geavahuvvo reálavuoitu, maid foanddas navdet oažžut bušeahttajagi álggus, ja mii árvvoštallojuvvo 4 proseantan. Dan láhkai oljo- ja gássahattiid oanehis áiggi rievdadusat eai beasa olus váikkuhit bušeahttapolitihkkii.
  • Njuolggadusaid vuođul mii geavahišgoahtit petroleumboađuid dássidit guhkes áigodagas. Jos foandakapitála rievdá sakka, dahje jos bohciida dilli, mii váikkuha struktuvrralaš, oljodivoduvvon vuollebáhcagii, de juohkása váikkuhus petroleumboađuid geavaheapmái máŋgga jahkái. Go petroleumboađut váldojuvvojit atnui dássidit, de geahppána várra das, ahte fáhkka bohciidit stuorra nuppástusat gaskal daid ealáhusaid, main lea ollu gilvu, ja suddjejuvvon ealáhusaid (”Hollándda dávda”).
  • Doaibmanjuolggadus diktá bušeahta automáhtalaš starggasmahttiid doaibmat. Petroleumboađuid geavaheami mihtidit struktuvrralaš, oljodivoduvvon vuollebáhcagiin, iige oljodivoduvvon vuollebáhcagiin. Go vearroboađut njidjet vuollegiskonjunktuvrras, de lassána oljodivoduvvon vuollebáza, ja nu maiddái sirdimat foanddas bušehttii, allakonjunktuvrras fas geavvá nuppi gežiid. Dan láhkai suddjejuvvo bušeahta gollooassi vearroboađuid konjunktuvrralaš molsašuddamiin.
  • Doaibmanjuolggadusat addet vejolašvuođa geavahit bušeahttapolitihka buvttadeami ja barggolašvuođa dásásmahttimii. Áigodagain, main lea alla bargguhisvuohta, sáhttá geavahit eanet, go dan maid navdet oažžut foandakapitála reálavuoitun, ja dan láhkai movttiidahttit buvttadeapmái ja barggolašvuhtii. Nuppi dáfus sáhttá dárbbašit ráddjet ruhtadanpolitihka áigodagain, main ekonomiija aktivitehta lea allat.
  • Doaibmanjuolggadus addá einnostahttivuođa petroleumboađuid geavaheami hárrái norgga ekonomiijas. Dan láhkai ruhtadanpolitihka rámmabuvttus lea vuođđun stáđis einnostahttivuhtii, ee. valuhttamárkanis.

Danin go dušše einnostuvvon reálavuoitu geavahuvvo, de doaibmanjuolggadus mielddisbuktá, ahte foandakapitála ii váno áiggi mielde. Dan láhkai geavahit petroleumopmodaga bistevaš vugiin, nu ahte das lea ávki maiddái boahtte buolvvaide. Dat seastin, maid stáhta dahká doaibmanjuolggadusa olis, ii dattetge leat doarvái, vai dat govččašii penšuvdna-, dearvvašvuođa- ja fuolahangoluid, mat lassánit sakka dađi mielde go álbmot boarásmuvvá.