Njoammunerren ja isolašuvdna – jearaldagat ja vástádusat

Dás gávnnat vástádusaid daid dábáleamos jearaldagaide njoammunerrema ja isolašuvnna birra.

Mearrádusat errema ja isolašuvnna birra leat nannejuvvon covid-19-láhkaásahusas.

Geahča eanet dieđuid mátkkoštanerrema birra dáppe: Mátkkošteapmi Norgii.

Váldde erreniskkadeami dáppe: helsedirektoratet.no

Geat galget njoammunerremii?

Son guhte gullá seamma viessodollui dahje lea seamma lagas dakkár olbmui geas lea duođaštuvvon njoammun, ja geas lea leamašan lagasoktavuohta dainna olbmuin geas lea njoammun unnit go 48 diimmu ovdal go oaččui vuosttaš njoammundávdamearkkaid, dahje dan rájes go válddii iskosa jus dan olbmos eai leat dávdamearkkat, galgá njoammunerremii 10 jándora maŋemus lagasoktavuođa rájes. Lea vejolaš iskosa bokte beassat eret erremis 7 jándora maŋŋel go lea maŋemus leamašan dakkár olbmo lahka geas lea duođaštuvvon njoammun. Njoammunerremis sáhttá beassat eret 7. jándora juogo PCR-iskosiin, antigena jođánisiskosiin maid dearvvašvuođabargit váldet ja iežasiskosiin.

Eará lagasoktavuođat sáhttet beassat eret 3 jándora maŋŋel, muhto fertejit ain leat astoáiggeerremis dassážii go ožžot negatiiva iskosa 7 jándora maŋŋel.

Maid mearkkaša astoáiggeerren?

Astoáiggeerren mearkkaša ahte fertet ain leat erremis iežat astoáigge, it ge sáhte ovdamearkka dihte fitnat guossis, it ge bargat astoáiggedoaimmaiguin.

Geat leat viessodoallolahtut dahje seamma lagas olbmot?

Viessodoallolahtut dahje seamma lagas olbmot leat sii geaiguin orut ovttas dahje leat nu lahkasat ahte sáhttá buohtastahttit singuin geaiguin orut ovttas. Dat sáhttet leat nu go moarsit ja irggit, buoremus olbmát dahje idjadanguossit.

Geaidda ii guoskka njoammunerren?

Njoammunerren ii guoskka čuovvovaš olbmuide:

  • Sii geain lea leamašan covid-19 3 maŋemus mánu siste dan rájes go manne isolašuvdnii gitta dan rádjái go lea gollan 3 mánu dan dáhtona rájes go válde iskosa

  • Sii geat leat ožžon ođasmahttindosa unnimusat 1 vahkku áigi. Viessodoallolahtut ja earát geat leat seamma lahkasat sutnje geasa lea njommon fertejit dasa lassin iskat beaivválaččat antigena jođánisiskosiin dahje juohke nuppi beaivvi PCR-iskosiin 7 jándora dan rájes go leat leamašan dakkár olbmo lahka geas lea duođaštuvvon njoammun

  • Sii geat leat vuollel 18 jagi, eai ge leat viessodoallolahtut dahje earáládje seamma lahkasat olbmui geas lea njoammun.

Dat mearkkaša ahte mánát eai dárbbaš mannat erremii go leat lagasoktavuođat olbmuide geain lea njoammun geaiguin eai oro ovttas, eai ge leat seamma lahkasat. Sii ávžžuhuvvojit goitge váldit iskosiid. Dat mearkkaša ahte mánát vuollel 18 jagi galget njoammunerremii dušše de jus viessodoallolahtuide dahje earáide geat leat liikká lahkasat lea njommon dávda. Sii sáhttet iskkadit iežaset PCR:in, antigena jođánisiskosiin maid dearvvašvuođabargit váldet ja ieža iskat 7. beaivvi dan rájes go leat leamašan dakkár olbmo lahka geas lea duođaštuvvon njoammun, nu movt rávisolbmot.

Servodatkritihkalaš bargiin ja bargiin geat leat áibbas dárbbašlaččat áimmahuššan dihte álbmoga vuođđodárbbuid ii leat errengeatnegasvuohta bargoáiggis jus sis lea negatiiva iskkus bargobeaivvi álggus. Astoáiggis fertejit leat erremis. Dát spiehkasteapmi guoská dušše olbmuide geat leat seamma viessodoalus dahje geat leat liikká lahkasat sutnje geas lea njoammun jus sii leat ollásit boahkuhuvvon ja atnet njálbmesuoji bargoáiggis.

Makkár njuolggadusat gusket erremii?

Jus leat njoammunerremis, de gustojit čuovvovaččat:

  • Oro heivvolaš orrunsajis dahje iežat ruovttus
  • Ale mana bargui, skuvlii ja mánáidgárdái
  • Ale mátkkoš riikka siskkobealde
  • Ale oro dakkár báikkiin gos lea váttis doallat dárbbašlaš gaskka eará olbmuide
  • Ale mátkkoš almmolaš fievrredemiid
  • Ale mana almmolaš báikkiide, nu go rámbuvrriide, apotehkaide ja kafeaide. Jus dus eai leat eará molssaeavttut, de sáhtát gálgat dárbbašlaš earániid rámbuvrris dahje apotehkas. Doala buori gaskka earáide
  • Ale váldde gussiid ruoktot. Mánáin eai galgga leat eará stoahkanolbmát go sii geat orrot seamma viessodoalus
  • Váhnemat ja mánát sáhttet ovttastallat vaikko nubbi lea ge njoammunerremis
  • Sáhtát vázzit tuvrraid olgun. Mánát ja nuorat berrejit beassat stoahkat, ja ávžžuhuvvo vázzit ja stoahkat mánáiguin olgun unnimusat okte beaivái.
  • Muitte doallat gaskka earáide

Gos sáhtán čađahit njoammunerrema?

Galggat leat iežat viesus dahje eará heivvolaš orrunsajis gos lea vejolaš garvit lagasoktavuođaid earáiguin, gos lea sierra latnja, sierra hivsset ja sierra gievkkan dahje biebmoguossoheapmi.

Sáhtát leat orrunbáikki olggobealde dušše jus sáhtát garvit lagasoktavuođaid earáiguin go singuin geaiguin orut ovttas. Sii geat leat erremis, eai sáhte leat dakkár bargosajis go earát maid leat, skuvllas, eai ge mánáidgárddis. Ii leat lohpi atnit almmolaš fievrredemiid.

Váhnemat geat leat njoammunerremis sáhttet ovttastallat mánáiguin errenáiggis. Studeantaviesut, ásodagat dahje kollektiivvat sáhttet leat heivvolaš orronsajit jus dat lea dan olbmo iežas ruoktu. Berret doallat buori gaskka earáide geat orrot doppe ja atnit searveareálaid nu unnán go vejolaš.

Jus dus ii leat alddát heivvolaš báiki čađahit errema, de sáhttá suohkan gávdnat veahkkin heivvolaš báikki.

Fertejit go mánát njoammunerremii?

Mánát vuollel 18 jagi galget njoammunerremii jus muhtumis sin viessodoalus dahje lea liikká lagas go seamma viessodoalu olmmoš, lea njoammun. Sii sáhttet beassat erremis iskosa bokte juogo PCR, antigena jođánisiskosiin maid dearvvašvuođabargit isket ja iežasiskosiin 7. jándora, nu movt rávisolbmot.

Mánát vuollel 18 jagi eai galgga njoammunerremii jus eai gula seamma viessodollui, dahje leat liikka lahkasat dainna olbmuin geas lea njoammun. Sii ávžžuhuvvojit goitge iskkadit iežaset.

Fertejit go váhnemat njoammunerremis unnit ovttastallat mánáiguin?

Eai. Váhnemat njoammunerremis sáhttet ovttastallat mánáiguin errenáiggis.

Mus leat vuoiŋŋahatsymptomat, muhto lean ožžon negatiiva iskosa. Ferten go goige erremii?

It, muhto berret bissut ruovttus dassážii go dovddat iežat dearvvašin ja dassážii go ii leat leamašan 24 diibmui, vai it njoammut earáid. Jus dus leat dušše hui veaháš symptomat (nu go veaháš snuolggat dahje veaháš oaivebávččas), de sáhtát mannat bargui/skuvlii dakkaviđe. Jus symptomat vearáskit, de berret mannat ruoktot ja árvvoštallat ođđa iskosa.

Sáhtán go gávppašit biepmu go lean njoammunerremis?

Jus dus eai leat eará molssaeavttut, de sáhtát gálgat dárbbašlaš earániid rámbuvrris dahje apotehkas. Doala buori gaskka earáide. Ane njálbmesuoji. Fina rámbuvrris dakkár áiggi go leat unnit olbmot doppe.

Olu rámbuvrriin, gálvolágideddjiin ja guossohanbáikkiin leat maid buorit čovdosat neahttagávppašeapmái, ruoktotbuktimii dahje vuogádagaide movt sáhttá viežžat gálvvuid oadjebas vugiin.

Sáhtán go mannat bargui go lean njoammunerremis?

It sáhte fysalaččat mannat bargui, muhto sáhtát jus lea vejolaš bargat ruovttus.

Sáhtán go mátkkoštit go lean njoammunerremis?

It, ale mátkkoš go leat njoammunerremis. Ale ane almmolaš fievrredemiid ge.

Sáhtán go váldit gussiid go lean njoammunerremis?

Garvve váldimis gussiid. Mánáin eai galgga leat eará stoahkanolbmát go sii geaiguin orrot ovttas.

Geat galget isolašuvdnii?

Isolašuvnnas ja erremis leat oktasaš njuolggadusat beroškeahttá virusvariánttas.

Olbmot geain lea duođaštuvvon SARS-CoV-2-njoammun, muhto geain eai leat symptomat, galget isoleret iežaset 6 jándora dan rájes go ožžo positiiva SARS-CoV-2-iskkusbohtosa.

Olbmot geain lea duođaštuvvon SARS-CoV-2-njoammun, ja geain leat symptomat, galget isoleret iežaset unnimusat 6 jándora dan rájes go ožžo symptomaid. Isoleren ii galgga gaskkalduvvat ovdal go lea leamašan febera haga unnimusat 24 diimmu, nu ahte ii leat atnán febervuolideaddji dálkasiid.

Makkár njuolggadusat gusket isolašuvdnii?

  • Fertet bissut ruovttus olles áiggi, it ge fitnat olgun, muhto sáhtát leat iežat šiljus dahje iežat balkoŋŋas/verándas/terássas.
  • Earát fertejit veahkehit du gálgat dárbbašlaš earániid.
  • Galggašit doallat unnimusat guokte mehtera gaskka sidjiide geaiguin orut ovttas.
  • Dus berre leat sierra latnja ja hivsset dalle go lea vejolaš. Ane iežat hivssetbiergasiid, iežat giehtasihkaldaga maid.
  • Fertet leat dárkil giehta- ja gossanhygienain vai it njoammut earáid viessodoalus.
  • Basa ruovttu dávjá, erenoamážit bevddiid ja dakkár sajiid gokko dávjá guoskabehtet.

Ferte go isolašuvnna čađahit ruovttus?

Don isoleret iežat ruovttus, heivvolaš orrunsajis dahje vejolaččat dearvvašvuođaásahusas.

Jus suohkan árvvoštallá nu ahte it sáhte čađahit isolašuvnna ruovttus, de galgá suohkan fállat orrunsaji hoteallas dahje eará heivvolaš sajis. Suohkan sáhttá maid mearridit ahte sii geaiguin son geas lea njoammun orru ovttas, fertejit orrut eará heivvolaš orrunsajis. Goappaš dáhpáhusain galgá suohkan máksit goluid.

Sáhtán go váldit gussiid go lean isolašuvnnas?

It. Galggat bissut ruovttus, ja doallat gaskka sidjiide geaiguin orut ovttas. Mánáid dáfus ja olbmuid dáfus geat dárbbašit dearvvašvuođaveahki, de ferte fuolahusdárbu vuoruhuvvot ovdalii go dan ahte doallat gaskka.

Ruovttus:

  • Galggat atnit njálbmesuoji jus lea váttis doallat áibbas gaskka sidjiide geaiguin orut ovttas. Vejolaččat sáhttet sii geaiguin orut ovttas atnit njálbmesuoji.
  • Dus galgá leat sierra latnja.
  • It galgga váldit gussiid.

Jus dat báiki gos orut ii heive isolašuvdnan, de veahkeha dat suohkan gos leat gávdnat dutnje heivvolaš báikki.