Ođasmuvvi valljodagaid hálddaheapmi

Lága deaŧalaččamus ulbmiliid gaskkas lea addit Finnmárkku veahkadahkii stuorát váikkuhanfámu fylkka eatnamiid hálddaheapmái. Finnmárkkulága kapihtal 3 addá njuolggadusaid Finnmárkkuopmodaga eatnamiid ođasmuvvi luondduvalljodagaid hálddaheapmái.

 

Lága deaŧalaččamus ulbmiliid gaskkas lea addit Finnmárkku veahkadahkii stuorát váikkuhanfámu fylkka eatnamiid hálddaheapmái. Finnmárkkulága kapihtal 3 addá njuolggadusaid Finnmárkkuopmodaga eatnamiid ođasmuvvi luondduvalljodagaid hálddaheapmái.

Báikkálaš veahkadagas seahtá leat stuorát vuoigatvuohta ávkkástallat luondduvalljodagain og earáin. Danne leat biddjojuvvon maŋga vuoigatvuođadási dasa, man lahka iešguđege joavku lea čadnojuvvon iešguđetlágan valljodagaide.

Buot gieldda ássiin galgá leat vuoigatvuohta ávkkástallat dihto luondduvalljodagain gieldda rájáid siskkobealde, earret eará mannet, uvjet ja murret dihto mearrái. Dát lea viidámus vuoigatvuođadássi. Nuppi dásis lea buot Finnmárkku ássiin vuoigatvuohta bivdit, guolástit ja lubmet. Dábálaččamus dásis lea álbmogis – maiddái sis geat eai ása Finnmárkkus – lohpi bivdit smávvafuđđožiid ja guolástit stákkuin ja giehtaduorgguin ja čoaggit luopmániid iežaset ruovttudollui.

Finnmárkkulága njuolggadusaid luondduvalljodagaid hálddaheami birra gáržžidit eará lágaid njuolggadusat nugo fuođđoláhka ja luossa- ja sáivaguolleláhka, mat ovdamearkan addet njuolggadusaid fierbmungildosa ja bivdogildosa birra iešguđege áigái jagis.

Dán lassin lea Finnmárkkuopmodagas viiddis váldi stivret ja addit dárkilet njuolggadusaid iežas eatnamiid luondduvalljodagaid ávkkástallamii ja hálddaheapmái (geahča dárkileappot teakstabovssas). Ovdamearkan sáhttá báikkálaš guolásteaddjisearvái addit vuoigatvuođa hálddahit guolásteami muhtun jogas. Finnmárkkuopmodat sáhttá maiddái mearridit ahte luondduvalljodagaid ávkkástallan gáibida oktagaslaš (individuála) lobi, ja addit lobi ávkkástallat luondduvalljodagain viidábut go masa olbmos lea vuoigatvuohta lága mielde. Bivdui ja guolásteapmái dárbbašuvvo álo lohpi, ovdamearkan bivdo- dahje guolástangoarta. Sáhttá gáibidit divada lobi ovddas, ja dat sáhttá leat iešguđege sturrodagas gieldda ássiide, Finnmárkku ássiide ja eará guovllu álbmogii.


 

Sámedikki válddahusat

Sámediggi sáhttá addit válddahusaid (rávvagiid, háltelinjáid) dasa, mo galgá árvvoštallat guđe láhkai mearrádusat meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheamis váikkuhit sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii (§ 4). Sámedikki válddahusat galget adnojuvvot vuođđun dán árvvoštallamis.

Válddahusat ásahallet dušše guđe láhkai iešguđetlágan doaibmabijuid váikkuhusat sámi beroštusaide galget árvoštallojuvvot. Válddahusat eai čana dan, makkár mearrádusaid almmolaš eiseválddit dahje Finnmárkkuopmodat sáhttet dahkat. Dat eai mearrit guđe láhkai sámi beroštusaid vuhtiiváldin galgá vihkkehallojuvvot eará beroštusaid vuostá, ovdamearkan ealáhusovddideami dahje infrastruktuvrra huksendárbbu vuhtiiváldima vuostá. Gielda sáhttá ovdamearkan mearridit regulerenplána plána- ja huksenlága mielde, mii mearkkaša ahte meahccevalljodagat geavahuvvojit earaláhkai, vaikko vel dat sáhttáge čuohcat sámi beroštusaide.

Sámedikki válddahusain lea mearkkašupmi buot almmolaš eiseválddiide geat plánejit doaibmabijuid Finnmárkui, mat mearkkašit ahte meahcceatnamiid geavaheapmi nuppástuvvá ja mat sáhttet váikkuhit sámi beroštusaide. Ovdamearkan galgá gielda atnit válddahusaid vuođđun, juos áigu mearridit meahcceeatnama ođđasisregulerema mii sáhttá váikkuhit sámi boazodollui dahje eará ealáhusdoaimmaheapmái. Stáhta galgá atnit válddahusaid vuođđun, juos lea plánejuvvon riikkageaidnohuksen meahcceeatnamiidda mii sáhttá váikkuhit sámi beroštusaide. Maiddái Finnmárkkuopmodaga stivra galgá atnit válddahusaid vuođđun, juos áigu mearridit meahcceatnama nuppástuvvan geavaheami iežas eatnamiin (§ 10).


 

Ođasmuvvi valljodagaid hálddaheapmi Finnmárkkuopmodaga eatnamiin

Buot gieldda ássiin lea vuoigatvuohta:

  • bivdit jávreguliid firpmiin
  • bivdit sáivačázis gođđi luossaguliid gittaneavvuiguin mearas
  • čoaggit maniid ja uvjjaid
  • čuohppat lastavuovddi boaldámuššan dáludárbui
  • loggut lavnnjiid boaldámuššan ja eará dáludárbui
  • čuohppat lastamuoraid áidestoalpun ja áhcestoalpun boazodoallo- ja eanadoalloealáhussii

Buot Finnmárkku ássiin lea vuoigatvuohta:

  • bivdit fuođđuid
  • bivdit smávvafuđđožiid
  • oaggut jogain ja jávrriin stákkuin ja giehtaduorgguin
  • čoaggit luopmániid
  • váldit muoraid duodjái

Buohkat – maiddái sii geat ásset olggobealde Finnmárkku – besset:

  • bivdit smávvafuđđožiid
  • oaggut jogain ja jávriin stákkuin ja giehtaduorgguin
  • čoaggit luopmániid iežaset ruovttudollui

Bivdu gáibida álo lobi. Lohpi sáivačázis gođđi (anadroma) luossaguliid bivdit addojuvvo ovddimustá olbmuide, geat gullet vuođđoealáhusaide ja ásset bissovaččat guovllus.

Gielda sáhttá addit eaŋkilolbmuide dahje joavkkuide 10 jahkái háválassii vuoigatvuođa ávkkástallat muhtun valljodagain dárkileappot mearriduvvon guovlluin gili lahka. Gieldda mearrádus sáhttá váidaluvvot Finnmárkkuopmodahkii.

Finnmárkkuopmodat sáhttá:

  • addit báikkálaš servviide 10 jahkái háválassii vuoigatvuođa hálddahit luondduvalljodagaid ávkkástallama mearriduvvon guovlluin
  • addit eará joavkkuide dahje álbmogii lobi ávkkástallat luondduvalljodagain viidábut go sis lea vuoigatvuohta lága mielde
  • addit dárkilet njuolggadusaid ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallama birra, dán vuolde maiddái gáibidit oktagaslaš lobi ja divada
  • mearridit gáržžádusaid valljodagaid ávkkástallamii mearriduvvon guovlluin. Mearrádus sáhttá váidaluvvot departementii.




 

Almmuhan: 14.09.05

Bajás