Álbmotoaju ahkepenšuvdna

Buohkaide, geat orrot dahje barget Norggas, čoagganit vuoigatvuođat álbmotoaju ahkepenšuvdnii. Ahkepenšuvnna ulbmil lea sihkkarastit, ahte olbmos lea govttolaš boahtu go boarásmuvvá.

 

Penšuvdnaođastusain leat rievdadan ahkepenšuvnna njuolggadusaid ođđajagemánu 1. b. 2011 rájes. Mávssoleamos rievdadusat leat ođđa njuolggadusat, maid mielde penšuvdna čoaggana, eallinagi mudden, geabbilis penšuvdna 62 jagi rájes ja penšuvnna ođđa mudden. 

Ođđa njuolggadusat, maid mielde penšuvdna čoaggana

Ođđa njuolggadusat, maid mielde penšuvdna čoaggana, bohtet fápmui muhtun muddui daid olbmuide, geat leat riegádan áigodagas 1954–1962, ja ollásit olbmuide, geat leat riegádan 1963 dahje dan maŋŋá.

Ahkepenšuvnna ođđa modeallas čoaggana boahtopenšuvnna vuoigatvuohta dan bokte go olmmoš juohke jagi dine penšuvdnavuoigatvuođaid, mat vástidit 18,1 prosentii boađuin, maid vuođul oažžu penšuvnna. Sierra jagiid penšuvdnadietnasat rehkenastojit de oktii oppalaš penšuvdnan. Ovtta jagi penšuvdna rehkenastojuvvo dasto nu, ahte oppalaš penšuvdna juhkkojuvvo juohkinloguin, mii govvida galle jagi olmmoš lea penšunista.

Buot boađut, vuosttaš kruvnno rájes ja gitta 7,1 G rádjai, váikkuhit penšuvdnii, ja mielde lohkkojit buot jagit, goas olbmos lea leamaš penšuvdnii váikkuheaddji boahtu, 13 jagis gitta 75 jahkái. Buohkaide sihkkarastojuvvo unnimus doarjja, nu gohčoduvvon dáhkiduvvon penšuvdna.

 

Ovddit penšuvnnadinennjuolggadusat

Ahkepenšuvnna ovddit dinennjuolggadusat gustojit ollásit dahje vissis muddui daid olbmuide, geat leat riegádan 1962 dahje dan ovdal. Sii ožžot vuođđopenšuvnna, mii čoaggana geahčakeahttá ovddit boađuide, ja lassipenšuvnna dan vuođul makkár penšuvdnii váikkuheaddji boahtu lea ja man ollu penšuvdnačuoggáid lea dinen.

Olles lassipenšuvnna oažžun eaktuda 40 jagi dienasáiggi ja olles vuođđopenšuvnna oažžun fas eaktuda 40 jagi oadjoáiggi (váldun ássanáigi Norggas). Lassipenšuvdna rehkenastojuvvo 20 buoremus penšuvdnačuoggá vuođul, nappo 20 jagis, main lea leamaš stuorámus boahtu. Penšunisttaide, geain eai leat lassičuoggát, dahje geain lea vuollegis lassipenšuvdna, sihkkarastojuvvo vuolimus penšuvdnadássi.

 

Eallinagi mudden

 Eallinagi mudden mielddisbuktá, ahte ahkepenšuvdna muddejuvvo dan ektui, mii lea einnostuvvon eallinahki iešguđetge jagiid riegádan olbmuin. Jos einnostuvvon eallinahki lassána, de eallinahkemudden mielddisbuktá, ahte nuorat olbmot ožžot vehá vuolit ahkepenšuvnna, go sii dihto agis mannet penšuvdnii. Ovttaskas olmmoš sáhttá de buhtadit vuolideami dan láhkai, ahte bargá guhkit ja maŋida penšuvnna váldima. Eallinahkemudden dahkkojuvvo geavadis nu gohčoduvvon gorreloguiguin ja juohkinloguiguin.

Ahkepenšuvnna vuođđun geabbilis ja neutrála penšuvnnaváldin

Ahkepenšuvnna sáhttá váldit goas beare dan rájes go lea deavdán 62 jagi ja dassáigo deavdá 75 jagi. Jos áigu váldit penšuvnna ovdal go lea deavdán 67 jagi, de ferte penšuvdna ain jo vástidit unnimus penšuvdnadássái dahje dáhkiduvvon penšuvdnadássái go deavdá 67 jagi. Neutrála hábmen mielddisbuktá, ahte jahkásaččat oažžu stuorát penšuvnna, go dan váldá maŋŋeleappos.

Ii vuoliduvvo bargoboađu ektui


Álbmotoaju ahkepenšuvnna sáhttá ovttastahttit bargobohtui, iige dat vuolit penšuvnna. 

Penšuvnna mudden

Váldonjuolggadus lea, ahte ahkepenšuvdna, maid leat máksigoahtán, muddejuvvo bálkábajideami mielde, ja dasto geahpeduvvo fásta 0,75 proseantta fáktor. Dan láhkai penšuvnnat lassánit sullii bálká- ja haddelassáneami gaskaárvvu mađe. Unnimus penšuvdnadási mearit muddejuvvojit bálkálassáneami mađe ja de muddejuvvojit dan mielde mii aiddo muddenjagis lea eallinagi muddema váikkuhus 67-jahkásaččaide.

Rehkenastte iežat penšuvnna

NBČ neahttasiidduin lea Din pensjon-bálvalus, mainna sáhtát earret eará rehkenastit man ollu don oaččut penšuvnna. Din pensjon-bálvalusas leat maid

Loga eanet

Jearaldagat ja vástádusat ahkepenšuvnna birra (pensjonsreform.no)

Jearaldagat ja vástádusat ahkepenšuvnna birra (NBČ)

Penšuvnna čoggon, váldin, mudden ja eallinahkemudden  (NAV)