Stáhtaborgárláhka

Stáhtaborgárlágas ja stáhtaborgárláhkaásahusas leat njuolggadusat dan hárrái, mo olbmot besset norgga stáhtaborgárin ja mo norgga stáhtaborgárvuođa sáhttet massit.

Stáhtaborgárvuođa sáhttá oaidnit vuohkin formaliseret servodatsoahpamuša, mii lea stáhta ja borgára gaskka.
Loga stáhtaborgárlága dás.

Vuoigatvuohta norgga stáhtaborgárvuhtii

Sisafárrejeddjiin lea vuoigatvuohta norgga stáhtaborgárvuhtii ohcamuša dahje dieđáhusa vuođul, jos lága eavttut ollašuvvet.

Norgga stáhtaborgárvuohta ohcamuša vuođul

Eanaš sisafárrejeaddjit, geat háliidit norgga stáhtaborgárin, fertejit ohcat dan. Go ohcamuš meannuduvvo, de ohcci

  • ferte leat čielggadan iežas identitehta
  • ferte leat deavdán 12 jagi
  • ferte leat Norggas, ja ferte áigut báhcit Norgii
  • ferte deavdit bissovaš orrunlobi eavttuid olgoriikkalaččaidlága vuođul
  • ferte leat orron riikkas unnimusat čieža jagi maŋimus logi jagis
  • ferte deavdit dárogieloahpahussii searvama eavttuid
  • ii galgga leat ožžon ráŋggáštusa iige eará reakšuvnna ráŋggáštusvuloš dilis, dahje galgá leat vuordán dassáigo vuordináigi (kareansa) lea meattá
  • ferte leat luvvejuvvon eará stáhtaborgárvuođas. Muhtin oktavuođain sáhttá spiehkastit luvvengáibádusas.

Dihto ohcciidjoavkkuid guovdu sáhttet spiehkastit ovtta dahje máŋgga váldoeavttus.

Norgga stáhtaborgárvuohta dieđiheami vuođul

Davviriikkaid borgárat sáhttet šaddat norgga borgárin dieđihemiin. Dat lea álkit meannudanvuohki, ja ohcci šaddá norgalažžan dan beaivvi rájes, go dieđáhus joavdá politiija lusa, jos fal ohcci deavdá dieđáhusa gáibádusaid.

Norgga stáhtaborgárvuohta riegádeami dahje adopšuvnna bokte

Dat gii riegáda čakčamánu 1. b. 2006 maŋŋá oažžu automáhtalaččat norgga stáhtaborgárvuođa jos eadni dahje áhčči lea norgalaš. Maiddái dat, gean norgga stáhtaborgár adoptere, oažžu automáhtalaččat stáhtaborgárvuođa, jos lága eavttut divvet.

Norgga stáhtaborgárvuođa massin

Norgga stáhtaborgárat, geat eaktodáhtolaččat álget nuppi riikka stáhtaborgárin, masset automáhtalaččat norgga stáhtaborgárvuođa. Seammá guoská norgga stáhtaborgáriidda, geat eai leat orron Norggas oktiibuot 2 jagi ovdalgo sii devdet 22 jagi. Sii sáhttet gal ohcat doalahit norgga stáhtaborgárvuođa. Norgga stáhtaborgáriid sáhttet luvvet stáhtaborgárvuođasteaset ohcama vuođul.

Áššemeannudeapmi

Norgga stáhtaborgárvuođaid ohcamušaid ja dieđáhusaid galgá doalvut norgga politiijai dahje norgga olgoriikkastašuvdnii. Olgoriikkalaččaiddirektoráhtta meannuda ášši vuosttaš instánsan. Jos ášši hilgojuvvo, dan sáhttá váidit Olgoriikkalaččaidlávdegoddái. Departemeanta ii meannut ovttaskas áššiid.

Stáhtaborgárseremoniija

Buohkat geat ožžot stáhtaborgárvuođa ja leat deavdán guoktenuppelot jagi, bovdejuvvojit seremoniijai. Stáhtaborgárseremoniijas galget allaárvosaččat čalmmustahttit sirdáseami norgga stáhtaborgárvuhtii. Seremoniijaid lágidit juohke fylkkas, oktii dahje guktii jahkái. Fylkkamánnit dat lágidit seremoniijaid.

Seremoniija áigge 18 jagi deavdán oassálastit vurdnot oskkáldasvuođa. Gonagas stáhtaráđis mearridii oskkáldasvuođa vuordnása geassemánu 16. b. 2006, ja dat lea sátnáduvvon ná:
"Norgga stáhtaborgárin mun vuortnun oskkáldasvuođa iežan riikii Norgii ja norgga servodahkii, ja doarjjun demokratiija ja olmmošvuoigatvuođaid ja gudnejahtán riikka lágaid."