Girku ekonomiija

Norgga girku ruhtaduvvo eanaš stáhtalaš ja gielddalaš doarjagiid bokte. Ođđajagimánu 1.b.2017 rievdaduvvo girku ja stáhta gaskavuohta.

Stáhta doarjja galgá gokčat seamma doaimmaid go ovdal, muhto ođastus váikkuha dasa movt stáhta ekonomalaš doarjja juolluduvvo Norgga girkui, gč. Prop. 1 s (2016-2017) Kulturdepartemeanta s. 123-125.

Norgga girku mearrida jagi 2017 rájes movt stáhtadoarjja galgá hálddašuvvot ja juogaduvvot iešguđetlágan girkolaš ulbmiliidda. Gieldda ruhtadanovddasvástádus Norgga girku ektui bissu rievdatkeahttá. Teavsttas dás vuollelis čilgejuvvo ortnet mii gusto ođđajagimánu 1.b.2017 rádjai. .

Stáhtabušeahta bokte juolluduvvo doarjja báhppabálvalussii, regionála- ja guovddášgirkolaš ráđi doaimmaide, Nidarosdomen divodemiide ja ođasmahttimiidda ja maiddái juolluduvvo doarjja iešguđetlágan girkolaš organisašuvnnaide ja ulbmiliidda.

Gieldabušeahta bokte juolluduvvo doarjja searvegotti doaimmaide ja báikkálaš girkolaš orgánaide (oktasašráđit ja searvegodderáđit), nugo girkuid ja girkogárddiid jođihit ja divodit. 

Dan lassin juolluduvvo Čuvgehusdoaimmahaga foandda bokte doarjja erenoamáš doaimmaide. Muđui ruhtaduvvo stuora oassi girkolaš doaimmain skeaŋkkaid bokte.

Almmolaš ruhtajuolludusa sturrodat Norgga girkui lea sorjavaš Stuoradikki ja riikka gielddastivrraid bušeahttamearrádusain. Nu ahte Norggas ii leat “girkovearru” otne. Eará osku- ja eallinoaidnoservodagain lea vuoigatvuohta oažžut doarjaga mii lea sullii seammá go dan maid stáhta ja gielddat juolludit Norgga girkui meroštallojuvvon miellahtuid mielde.

Searvegottiid hálddašeapmi ja ruhtadeapmi

Girkolaš orgána galgá vástidit gielddaid girkolaš doaimmaid. Girkolaš oktasašráđis lea bajitdási ovddasvástádus báikkálaš girkohálddašeamis, earret eará girkut, girkogárddit ja girkolaš virggit, ja searvegottiid váldobargu lea ovddidit kristtalašvuođa searvegottis, mánáid-, nuoraid- ja boarrásiiddoaimmaid bokte.

Almmolaš ruhtadoarjja, mii eanaš muddui boahtá gielddain, ruhtačoaggimiid ja skeaŋkkaid bokte ruhtada báikkálaš girkolaš orgánaid bargguid.

Gielddaid ekonomalaš geatnegasvuođat mat gustojit báikkálaš girkui lea muddejuvvon girkolágas erenoamáš gollosurggiid mielde. Deháleamos leat doaibma- ja bálkágolut go šaddá girkuid geavahit ipmilbálvalusaide ja girkolaš meanuide, doaibma- ja bálkágolut girkogárddiid ja krematorium geavaheami oktavuođas, ja hálddahusgolut girkolaš oktasašráđiide ja searvegodderáđiide.   

Gielddaid ekonomalaš geatnegasvuođat báikkálaš girku oktavuođas leat lagabui čilgejuvvon johtočállagis V-5/2002 Girku ja gielddat – bagadus.

Gielddalaš juolludusaid lassin juolluduvvo vel stáhta doarjja báikkálaš girkolaš doaimmaide earret eará diakoniijadoibmii, oskuoahpahussii ja mánáid- ja nuoraidbargguide.

Earret stáhta ja gieldda ruhtadoarjaga ožžot girku – ja eanemusat searvegodderáđit,  skeaŋkkaid. Dat leat earret eará ruhta mii boahtá oaffaruššamiid, skeaŋkabálvalusa ja testamenterejuvvon skeaŋkkaid bokte. Lassin leat vel boađut opmodagain nugo čoaggananlanjat ja sullasaččat dahje báikkálaš foanddas. Dát boađut geavahuvvojit eanaš doaibmabijuide maid stáhta ja gielddat uhcán vástidit ja dan sivas lea dat dehálaš ruhtagáldu dakkár girkolaš doaimmaide mat eai gula ipmilbálvalussii ja girkolaš meanuide.

Stáhta ruhtadeapmi – Báhppabálvalus jna.

Stáhta ovddasvástádus girkuid ektui gusto eanemusat báhppabálvalussii ja regionála ja guovddášgirkolaš ráđi doaimmaide. Stáhtabušeahta bokte juolluduvvo doarjja gokčat stáhta goluid báhppabálvalussii ja  regionála ja guovddášgirkolaš ráđi doaibmagoluid. Stáhtabušeahtas maid juolluduvvo doarjja ee. girkolaš oktasašráđđái ja iešguđetlágan girkolaš organisašuvnnaide ja doarjja divodit ja ođasmahttit Nidarosdomena Troandimis.

Guovddášgirkolaš ja regionála orgánaid barggut

Girkoráđđi galgá gárvvistit áššiid ja lágidit jahkásaš Girkočoahkkima ja čađahit mearrádusaid. Girkoráđis lea muđui dehálaš barggut nugo ovddidit girkolaš strategiijaid ja plánaid ja čađahit guovddášgirkolaš doaibmabijuid, ja hálddašit iešguđetlágan doarjagiid.  Girkočoahkkima hálddašeapmái gullá maid Sámi girkoráđđi mii galgá ovddidit sámi girkoeallima, ja Girkuidgaskasaš ráđđi mii bargá ekumenalaš áššiiguin.  Girkoráđis, Sámi girkoráđis ja Girkuidgaskasaš ráđis lea oktasaš čállingoddi.

Regionála girkolaš orgánat, nugo bismmat ja bismagodderáđit leat geatnegahttojuvvon čađahit bargguid lágaid ja eará láhkamearrádusaid mielde, ja bargguid maid departemeanta dahje Girkočoahkkin mearrida. Bismagoddekantuvrrat doibmet čállingoddin sihke bismii ja bismagodderáđđái. Bismagodderáđit ja bismmat galget ee. bearráigeahččat searvegotti ja álggahit oktasašgirkolaš doaimmaid bismagottis. Bismmaid ja bismagodderáđiid guovddáš doaimmat leat fuolahit ja jođihit báhppabálvalusa ja áimmahuššat bargoaddiovddasvástádusa báhppagotti ektui.

Ruhtadoarjja mii juolluduvvo báhppabálvalussii hálddašuvvo bismagodderáđis ja ruđat geavahuvvojit gokčat bálkágoluid, mátkegoluid ja gealbogoluid bargovehkii masa gullet sullii 1300 báhppavirggi mat leat juohkásan oktanuppelohkái bismmagoddái.

Nidaros duopmogirku jna.

Nidaros Domkirkes Restaureringsarbeider galgá stáhta ovddas vástidit Nidarosdomen huksenlaš divodanbargguid ja Erkebispegården hálddašeami ja jođiheami Troandimis. Sii ožžot doarjaga dáid bargguide stáhtabušeahta bokte.

Čuvgehusdoaimmahaga foanda

Čuvgehusdoaimmahaga foanda lea iešheanalaš riektesubjeakta mii eaiggáduššá opmodagaid ja opmodagaid finánsakapitála mii galgá hálddašuvvot Norgga girkui buoremussan. Foanda lea okta riikka stuorimus eanaeaiggát ja eaiggáduššá earret eará ollu báhppagárdimiid, báhppaviesuid, stuora vuovdeareálaid ja sullii 8 000 láigošiehtadusa. Čuvgehusdoaimmahaga foanda galgá fuolahit girkolaš doaimmaid vuođđolága § 106 mearrádusa vuođul ja Čuvgehusdoaimmahaga foandda lága vuođul.

Stivra maid departemeanta vállje juohke njealját jagi jođiha Čuvgehusdoaimmahaga foandda. Foandda hálddahuslaš bargguid fuolaha Kulturdepartemeantta vuollásaš hálddašanorgána.

Čuvgehusdoaimmahaga foandda vuoittus máksojuvvo ee. doarjja iešguđetlágan girkolaš doaibmabijuide ja prošeavttaide báikkálaš ja regionála dásis. Girkoráđđi hálddaša doarjjaortnega. Foandda vuoitu geavahuvvo muđui ee. divodit báhppaviesuid min riikkas. Čuvgehusdoaimmahaga foanda luoiká ruđaid girkolaš ulbmiliidda.