-USA lea min mávssoleamos lihtolaš

Ine Eriksen Søreide lea odne vuosttaš háve galledeamen USA ođđa suodjalusministara rollastis. Son lea Washington DC:s ja New Yorkas lagamus beivviid ja sus lea viiddis prográmma, masa servet Amerihká eiseválddit ja mearrideaddjit. -USA lea min mávssoleamos lihtolaš. Eat sáhte navdit iešalddes sihkarin iežamet buriid sihkarvuođa- ja suodjaluspolitihkalaš gaskavuođaid USA:in. Mun háliidan ovddidit ovttasbarggu ain viidáseappot, suodjalusministtar cealká.

Ine Eriksen Søreide lea odne vuosttaš háve galledeamen USA ođđa suodjalusministara rollastis. Son lea Washington DC:s ja New Yorkas lagamus beivviid ja sus lea viiddis prográmma, masa servet Amerihká eiseválddit ja mearrideaddjit. -USA lea min mávssoleamos lihtolaš. Eat sáhte navdit iešalddes sihkarin iežamet buriid sihkarvuođa- ja suodjaluspolitihkalaš gaskavuođaid USA:in. Mun háliidan ovddidit ovttasbarggu ain viidáseappot, suodjalusministtar cealká.

Mávssolaš sihkarvuođa dáhkideaddji

-Min ovddabealde leat ollu máŋggadáfot sihkarvuođapolitihkalaš hástalusat, mat dađistaga sturrot. Go sihkarvuođapolitihka suorgi rievdá, de lea Atlántta rasttildeaddji lihttu mávssolaš fáktor, mii dásse dili, ja dáhkida goabbat bealát sihkarvuođa. Ráđđehus deattasta buori guovttebealat gaskavuođa USA:in. Dan vuođđun lea lagaš ovttasbargu erenoamážit suodjalus- ja sihkarvuođapolitihka olis, suodjalusministtar cealká.

-Lea mávssolaš, ahte USA:s lea ain viidáseappotge riikkaidgaskasaš njunušrolla. USA váttis ruhtadilli dagaha dattetge, ahte maiddái USA ferte geahpedit suodjalusgoluidis. Eurohpás vurdojuvvo eanet, Søreide dadjá.

-Dat ii leat álki, go mii diehtit ahte Eurohpá ruhtadilli ii leat maid buoremus, son joatká.

Mávssolaš ovttasbargat ja álggahit ođđa doaimmaid

Máŋga Eurohpá NATO-riikka leat geahpedan suodjalusgoluid ja ođđa investeremiid. –Dat lasiha hástalusaid, mat gusket noađi juohkimii. Dat hástala maid Norgga. Mii fertet ain investeret iežamet suodjalussii. Norgga sihkarvuohta sorjá ain das, ahte NATO lea nanus ja relevánta. Lea mávssolaš sihkkarastit, ahte NATO lea ain vuolggasadjin USA sihkarvuođa- ja suodjaluspolitihkalaš doaimmaide Eurohpás. Dan mii doarjut, Eriksen Søreide deattasta. –Mii áigut doaibmat aktiivvalaččat NATO:s, ja leat mielde nuppástuhttimin lihtu áigái, mii boahtá Afghanistana maŋŋá.

Dat eaktuda earret eará eanet hárjehallamiid, maiguin sihkkarastit ahte nagodit doaibmat ovttas lihtolaččaiguin ja mávssolaš guimmiiguin, nu ahte NATO nagoda doaimmahit bargguidis maiddái boahtteáiggis. Mihkkige ii čujut dan guvlui, ahte lihttu oččošii eanet ruđaid boahtteáiggis. –Mii ferte danin geavahit hutkáivuođa resurssaid geavaheames ja fuomášit ođđa ovttasbargovugiid. Lea maid mávssolaš, ahte Eurohpá čielgasit čájeha, ahte áigu juohkit noađi USA:in. Mii áigut ságastallat amerihkálaččaiguin dan hárrái, ahte lasihit hárjehallandoaimmaid Eurohpás ja čuovvulit USA signálaid dan hárrái, ahte dan leat plánemin. Norga sáhttá fállat buriid hárjehallanvejolašvuođaid Norggas, ja dan mii áigut deattastit go ságastallat Amerihká eiseválddiiguin dán vahkus, Eriksen Søreide dadjala.

-Mii áigut maid signaliseret, ahte NATO lihtolaččaide lea vuogas doaibmat aktiivvalaččat daid guovlluid ovdii, main USA:s leat sihkarvuođaberoštumit. Dan láhkai mii háliidat nannet NATO relevánssa Washingtonis. Seammás USA beroštupmi máilmmi eará osiin nanne máilmmiviidosaš stabilitehta, suodjalusministtar cealká.

-Dat, ahte Norga searvá Nansen-luohká fregáhtain stuorra Rim of the Pacific-hárjehallamii (RIMPAC) Jaskesmearas 2014, lea ovdamearka dakkár doaimmain. Dan láhkai mii addit mávssolaš politihkalaš signála das, ahte oktasaš suodjalus ii mearkkaš dušše, ahte USA searvá Eurohpás. Eurohpá ii sáhte buktit sihkarvuođa dušše alcces nettodásis, muhto galgá maiddái doalvut sihkarvuođa eará guovlluide, suodjalusministtar Ine Eriksen Søreide loahpaha.