4,3:s gitta 5,3 milliuvnna ruvnna eanet suohkansektovrii 2018:s

Suohkansektovrii lasihuvvo oktiibuot sisaboađut gaskkal 4,3 gitta 5,3 milliuvnna ruvnna 2018:s. – Nanu ja einnostahtti suohkanekonomiija lea dehálaš sihkkarastit oahpu skuvllain, kvalitehta dearvvašvuođabálvalusain ja ahte sosiála sihkarvuođafierpmádat nannejuvvo, lohká gielda- ja ođastahttinministtar Jan Tore Sanner.

Gielda- ja ođastahttinministtar Jan Tore Sanner ovdanbuktá odne ráđđehusa evttohusa ruđalaš beliide suohkaniidda 2018:i.

Joatká vuoruhit mánáid ja nuoraid

Suohkanat ožžot gaskal 3,8 ja 4,3 miljárda ruvnna dan lassáneamis mii boahtá friddja sisaboađuin. Dain lea 300 milliuvnna biddjojuvvon nannet gárrenmirkodivššu, 200 milliuvnna fas árradustemuš mánáidgárddiin ja skuvllain, ja 200 milliuvnna lea biddjojuvvon easttadan doaimmaide mánáid, nuoraid ja bearrašiid váste.

– Olles stuoradiggeáigodaga lea ráđđehus sihkkarastán suohkaniidda buori ja einnosteaddji ruhtadili. Dat addá suohkaniidda vejolašvuođa nannet dan sosiála sihkarvuođafierpmádaga, nu ahte eambbosat ožžot veahki ja nu eai gártta olgogoaivásii. Mii vuoruhit danne earenoamážit gárrenmirkodoaimmaid ja árradustemušaid mánáide ja nuoraide suohkaniid boahtte jagi doaimmain, dadjá Sanner.   

100 milliuvnna ruvnna feargafylkkaide

Fylkkasuohkanat ožžot 300 milliuvnna dan lassáneamis mii boahtá friddja sisaboađuin. Dain ruđain evttoha ráđđehus 100 milliuvnna juhkkojuvvo earenoamážit feargafylkkaide.

– Fearggat addet eallima riddoguovlluide, ja dáinnalágiin addit mii fylkkaide vejolašvuođa fállat buoret fievrredanfálaldagaid ásiide ja ealáhusaide.  Dasa lassin láhčit mii dili dás duohko investeret birasustitlaš fearggaid ja fatnasiid, lohká Sanner.  

Vuordit ahte suohkanat ođastahttet ja beavttálmahttet

Ráđđehusas leat čielga vuordámušat dasa ahte suohkanat geažos áigge dahket bálvalusaid álkibun, ja nu maid ođastahttet ja buoridit daid. Lassi sisaboađut addet vuođu nannet suohkana bálvalusfálaldagaid, muhto das lea maiddái sadji atnit suohkana resurssaid spáitileappot.

2017:s leat stáhta doaimmat geatnegahtton unnidit beavttálmahttima 0,8 proseanttain. Dat ii guoskka suohkansektovrii. Jus suohkansektovra beavttálmahttá 0,5 proseanttain 2018:s, de dat mearkkaša 1,2 miljárda ruvnna.

– Suohkansektovra ferte maiddái ođasmáhttit ja buoridit hálddahusa ja bálvalusaid. Suohkanat mat nákcejit šaddat spáitileappot, ožžot eanet ruđaid nannet bálvalusaid ássiide, lohká Sanner.

Stuoragávpotdoarjja Kristiansandii

Suohkanvuogádaga rievdama preposišuvnnas evttoha ráđđehus ahte Kristiansand,Søgne ja Songdalen suohkanat ovttastahttet ođđajagimánu 1. beaivve 2020 rájes.

– Oktan Søgne ja Songdalen suohkaniiguin šaddá Kristiansand stuora suohkanin, mas šaddet oktiibuot 106 000 ássi.  Nu go lohpiduvvon, de oažžu ođđa Kristiansand suohkan stuoragávpotdoarjaga maŋŋil go dát namuhuvvon suohkanat ovttastahttojuvvojit, muhto otná Kristiansand oažžu doarjaga juo 2018 rájes, dadjá gielda- ja ođastahttinministtar.

Stuoragávpotdoarjja Kristiansandii 2018:s addojuvvo seamma meari mielde nu go daidda earáge suohkaniidda mat ožžot stuoragávpotdoarjaga. Ođđa Kristiansand oažžu stuoragávpotdoarjaga maŋŋil ovttastahttima, ja doarjaga sturrodat lassána dan ođđa suohkana olmmošlogu ektui.

Odne ožžot Oslo, Bergen, Troandin ja Stavanger stuoragávpotdoarjaga.

 


Gielda- ja ođastahttindepartemeantta preassatelefuvdna: 22 24 25 00