80 miljárdda ruvnno buoridit johtolatsuorggi olles riikkas

-Ráđđehusa johtolatpolitihkka čatná oktii guovlluid ja olbmuid. Mii hukset eanet geainnuid ja ruovdemáđijaid go ovdal. Dat addá eanet bargosajiid olles riikii. Dat lea dehálaš dakkár áiggis goas Norgga galgat veahkehit beassat eret koronaroasus. Mii dahkat Norgga oadjebasabun, buorebun ja eanet birasseastin, go álggahat ođđa doaimmaid ja vuoruhat divodandoaimmaid. Jagi 2021 stáhtabušeahtain čájehat mii fas ahte johtolatsuorgi lea dehálaš dán ráđđehussii. Mii ráhkadat ruoná boahtteáiggi ja oažžut eanet olbmuid fas bargui, dadjá johtolatministtar Knut Arild Hareide.

Ráđđehus evttoha juolludit sullii 80 miljárdda ruvnno johtolatdoaimmaide jagi 2021. Dat lea 8 proseantta lassáneapmi jagi 2020 bušeahta ektui, ja dan meroštallamis eai leat mielde dat   ruhtajuolludeamit maid Stuoradiggi máŋgii juo lea juolludan johtolatdoaimmaide koronapandemiija geažil 2020:s.

Buoret ja dorvvoleabbo geainnut

Ráđđehus evttoha juolludit šiega 36 miljárdda ruvnnu geaidnosuorgái 2021:s, dainna ulbmilin ahte addit oadjebasabut ja buoret mátkkoštanárgabeivviid sidjiide geat vudjet, sihkkelastet ja vázzet.  

-Norggas mii dárbbašat geainnuideamet ja mii vuoruhat geaidnohuksenbargguid. Ollu stuora geaidnoprošeavtta leat juo álggahuvvon. Bušeahttaevttohusa mielde ovdánit huksemat johtileappot go ovdal, olles riikkas. Geaidnohuksemiid mielde lassánit bargosajit ja dainna lágiin sihkkarastojuvvojit eanet ja máŋggalágan doaimmat,  dadjá johtolatministtar.  

Ráđđehus evttoha maid jagi 2021 juolludit ruđaid ollu riikageaidnohuksemiidda, nugo ovdabargguide ja vejolaš geaidnohuksenbargguid álggaheapmái: E18 Lysaker-Ramstadsletta, riikageaidnu 4 Roa-Gran guovllus, E39 Myrmel-Lunde, E39 Lønset-Hjelset ja njoazesjuohku  E39 Ørskogduoddaris. Dan lassin galget Nye Veier čuovvovaš geaidnoprošeavttat álggahuvvot: E6 Návuonduottar, E6 Kvithammer-Åsen, E6 Ulsberg-Vindåsliene, E6 Moelv-Roterud, E6 Roterud-Storhove, E6 Storhove-Øyer ja E39 Herdal-Røyskår.

Jagi 2021 fertet ain unnidit divodanmaŋásvuođa riikkageainnuin. Dehálaš ágga dasa lea ahte tuneallabarggut vuoruhuvvojit.   

-Buot dát doaimmat dahket geainnuid oadjebasabun. Mii háliidat johtolaga mii buohkaide lea oadjebas ja bidjá johtolatsihkkarvuođabarggus vuođđun višuvnna ahte ii oktage galgga duššat ja garrasit roasmmohuvvat, dadjá Hareide.   

Ráđđehus čuovvula jagi 2019 bummaruhtašiehtadusa, ja evttoha várret badjelaš 1,4 miljárdda ruvnno geahpedit bummadivada moanat prošeavttain. Dat boahtá biilavuddjiide ávkin. Fylkkasuohkanat ovddasvástidit fylkkageainnuid, muhto fylkkageainnut gos gálvofievrrideapmi dađis lassána leat dehálaččat olles riikii. Danne evttoha ráđđehus  maiddái 2021:s juolludit 100 miljovnna ruvnno fylkageainnuid várás mat ealáhusfievrrideapmái leat dehálaččat.   

Huksendoaimmat ja ođđa prošeavttat ovdánit, ja eanet birasseasti togat  Trøndeláhkii

-Ráđđehusa mielas lea dehálaš ođasmahttit ruovdemáđiisuorggi. 2021 evttohusain mii leat duppalastán juolludusaid jagi 2013 rájes. Dál lea vuosttaš geardde go evttohat badjelaš 30 miljárdda ruvnno ruovdemáđiisuorgái, dadjá johtolatministtar.

2021 bušeahttaevttohusas ráđđehus oaidná dehálažžan joatkit huksenprošeavttaid mat juo leat álggahuvvon, erenoamážit InterCity-togabánagaskkaid Vestlánddatbánas, Dovre-bánas ja Østfold-bánas. Bušeahttaevttohus dahká vejolažžan álggahit IngerCity-prošeavtta Kleverud-Sørli huksenbargguid Dovre-bánas.  Trøndelágas galget Trønder- ja Meråkertogabána elektrifiserendoaimmat gaskal Troandima ja Værnesa álggahuvvot. Dan lassin galget 14 ođđa hybriidatoga ostojuvvot boarásmuvvan dieseltogaid sadjái dán guovtti togabánii ja Røros-bánii.  14 hybriidatoga addet eanet birasseasti togafálaldaga Trøndeláhkii. Ráđđehusa mielas lea dehálaš molsut boaresáigásaš signálavuogádaga ja dan sadjái hukset oktasaš digitála signála- ja sihkkarastinvuogádaga – ERTMS buot togabánaide. Dat lea Norgga stuorimus IKT-prošeakta dál, ja ulbmil lea earret eará dahkat togafálaldaga oadjebasabun. Gjøvik-bána ja Nordlánda-bána leat vuosttamuččat mat muhtun togabánagaskkaid besset geavahišgoahtit ERTMS-vuogádaga jagi 2022.    

Ruoná boahtteáigi gávpotguovlluin

Ráđđehus evttoha jagi 2021 juolludit 6,5 miljárdda ruvnno gávpotahtanuššanšiehtadusaide ja bálkkašanortnegii.  

-Min gávpogat sturrot, ja mii fertet láhčit dili ruoná boahtteáigái. Eanet ja eanet gávpotolbmot dárbbašit beaktilis, oadjebas ja geavaheaddjiláđis fievrridančovdosiid. Ráđđehusa gávpotvuoruheapmi dahká eanebuidda vejolažžan válljet ruoná árgabeaimátkkiid ja oktasaš johtolatčovdosiid, dadjá Hareide.

6 miljárdda várrejuvvo čuovvulahttit gávpotahtanuššanšiehtadusaid njealji stuorámus gávpotguovlluin. Stáhtadoarjagat galget earret eará ruhtadit Fornebu-bána Oslos ja Vikenis, Gávpotbána Bergenis, Metrobusse Troandimis ja Bussegeainnu Davvi-Jærenis.

500 miljovnna ruvnno várrejuvvo čuovvulit bálkkašanšiehtadusaid Kristiansandas, Buskerud-gávpogis, Vuolit Glommas ja Romssas – ja das lea oktasašjohtolatfálaldaga bileahttavuoládusdoarjja mielde.

Oljogáhttenbargui evttohuvvo guorahallan- ja hárjehallanguovddáš

Ráđđehus evttoha juolludit 2,6 miljárdda ruvnno riddodoaimmaide. Stuora oassi ruđain galgá geavahuvvot divodit navigašuvdnarusttegiid ja ođasmahttit guolástushámmaniid ja lođastagaid. Bušeahttaevttohusas várrejuvvo 25 miljovnna ruvnno hukset guorahallan- ja hárjehallanguovddáža nannet oljogáhttenteknologiija.  

-Norga galgá leat njunnošis sihke das mii guoská oljogáhttenbarggu máhtolašvuhtii ja ovdáneapmái, ja áŋgiruššat dan ovdii ahte hehttet nuoskkideami mearraguovlluin. Danne áigut viiddidit Oljogáhtten ja mariidnabirrasa guovddáža ja ásahit guorahallan- ja hárjehallanguovddáža Fiskebøl báikái Lofuohtas. Guovddáš galgá nannet oljogáhttenteknologiija, erenoamážit daid mearraguovlluin gos lea ollu jiekŋa. Jagi 2021 bušeahttaevttohusain sihkkarastit ahte guovddáža plánabarggut sáhttet álggahuvvot, dadjá johtolatministtar. 

Áibmojohtolatsuorgi galgá ain vuoruhuvvot

Ráđđehus láhčá buori girdifálaldaga olles riikii ja evttoha juolludit sullii ovtta miljárdda áibmojohtolatsuorgái 2021:s. Šiega guokte goalmmátoassi galgá geavahuvvot oastit regionála girdiruvttuid (FOT-ruvttuid), vuosttamužžan girdiruvttuid mat johtet oanehisgirdišiljuid gaskka Vestlánddas ja Davvi-Norggas.

-Áibmojohtolat lea erenoamáš dehálaš doaresbealguovlluide. Sihke olbmot ja ealáhuseallin dáid guovlluin dárbbašit iežaset árgabeaivvis bures doaibmi girdifálaldaga. Áibmojohtolat váikkuha nannosit árvobuvttadeapmái eanaš osiin riikkas, dadjá Hareide.  

Koronapandemiija lea garrasit čuohcan áibmojohtolahkii. Ráđđehus lea álggahan ollu ulbmillaš doaimmaid hehttet negatiivvalaš váikkuhusaid. Koronapandemiija leavvan ovddas guvlui ferte čájehit lea go dárbu ain eanet veahkkedoaimmaide jagi 2021.

Evttohat joatkit doarjjaortnega guhkes gaskkaid johtti gávpebussiide

Guhkes gaskkaid johtti busset ja eará oktasašjohtolatfievrrut mat jođihuvvojit dainna áigumušain ahte dinet ruđaid, leat massán ollu bileahttaboađuid njoammudávddaid eastadandoaimmaid geažil maid fertiimet álggahit dalle go koronavirus leavvagođii.  

Nu lea ge Stuoradiggi ovdalis dán jagi juo juolludan 100 miljovnna ruvnno gávppálaš busse- ja fanasruvttuide. Koronadilli lea ain hui eahpečielggas ja eat ge dieđe makkár eastadandoaimmat dárbbašuvvojit boahtte jagi. Ráđđehus evttoha danne joatkit ortnega 100 miljovnna ruvnnuin jagi 2021.

Poastajuohkin juohke nuppi árgabeaivvi, aviisajuohkin vuossárggas lávvardahkii

Ráđđehus evttoha juolludit 740 miljovnna ruvnno oastit riikaviidosaš báŋko- ja poastabálvalusaid.

Daidda guovlluide gos ii leat aviisajuohkinfálaldat evttohuvvo juolludit 174 miljovnna ruvnno,  vai diŋgojeaddjit olles riikkas ožžot ođđaseamos aviissa vuossárggas lávvardahkii. Dan lassin ráđđehus evttoha juolludit 566 miljovnna ruvnno oastit poasta- ja báŋkobálvalusaid Posten Norga AS fitnodagas. Jagi 2021 dat sihkkarastá earret eará ahte poasta fievrriduvvo juohke nuppi árgabeaivvi miehtá riikka.