90 miljovnna kruvnnu ovddidit ođđa dieđuid ja teknologiija mat buoridit borramušsuorggi gilvonávccaid

Ođđa dieđut ja teknologiijaovddideapmi leat hirbmat mávssolaččat eanandoallo- ja borramušsuorggi beavttálmahttimii ja gilvonávccaide. Dan oktavuođas leat juolludan eanandoallo- ja borramušsuorgái 90 miljovnna kruvnnu ealáhusstivrejuvvon dutkan- ja innovašuvdnaprošeavttaide.

– Dássedis dutkandoaimmat buolvvaid gaskka ja ollu ođđa dieđut  suorggi dutkanbirrasiin leat váikkuhan dasa ahte buvttadeapmi norgga eanandoalus lea bures ovdánan. Mii háliidat joatkit dán buori ovdáneami, cealká eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Georg Dale. 

Eanandoalus leat ollu ortnegat maid ulbmil lea ovddidit ođđa dieđuid ja teknologiija. Dehálepmosat leat Norgga dutkanráđi dutkanprográmma Bionær, Dutkandivatfoanda eanandoallobuktagiid várás ja Eanandoallošiehtadusa dutkandoarjjaortnegat. Dat golbma ortnega leat áiddo ožžon 90 miljovnna kruvnnu maid ealáhus sáhttá  geavahit 15 innovašuvdnaprošektii boahtte 4 jagi. Prošeavttaid ovddasvástidit dát namuhuvvon ásahusat ja čađahuvvojit ovttasbarggus iešguđetlágan dutkanbirrasiiguin.

– Vuorddán ahte suorggi guoskevaš dutkanbirrasat vuoruhit doarjut eanandoalloealáhusa máhtolašvuođadárbbuid árvoráhkadeami várás. Dat 15 prošeavtta leat ge dasa buori ovdamearkkat, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Georg Dale. Dasto háliidan ahte dutkanbirrasat johtilit ja beaktilit gaskkustit ođđa dieđuid sidjiide geat daid dárbbašit. Juogekeahtes dieđut leat dušši resurssat.

Loktet buvttadeami šattuin ja ruotnasiin

Máŋga dieid 15 ealáhusguvllot prošeavttain gusket šattuide ja ruotnasiidda ja bajitdási ulbmil lea ge loktet buvttadeami ja gokčat gálvomárkandárbbuid. Gether AS ulbmil lea viidásetovddidit energiijaseasti šaddadanvisttiid ja buoridit šaddobuvttadeami.  Guren Gartneri AS Østfoldas vástida prošeavtta mas galget dutkat mo beaktilis biologalaš vugiiguin  sáhtašii vuosttaldit vahátelliid ruonasšattuin, máisttarásiin ja murjjiin mat gilvojuvvojit šaddadanvisttiin ja plástatuneallain. Sii áigot maid dutkat mo UVG-čuovga váikkuha vahát- ja ávkeelliide.

Galmmihuvvon norgga ruonasšattut dohkkejit bures varas ruonasšattuid ovddas dálvit. Findus jođiha prošeavtta man ulbmil lea hutkat eanet šlájaid ja buoridit galmmihanmetodihka ja dárkileappot duođaštit biebmosisdoalu ja buvttakvalitehta. Eanandoalloráđđeaddibálvalus Agder galgá jođihit prošeavtta mo buoremus lági mielde geavahit šaddosuodjalanávdnasiid norgga muorjebuvttadeamis. Rogaland fruktdyrkarlag áigu fas bargat prošeavttain mo ebelbuvttadeamis lea vejolaš buorebut stivret čáhce- ja biebmojođu.

Ruonasealáhusa meroštallama dieđuid vuođul billašuvvet olles 30 proseantta ruonasšattut vurkema oktavuođas. Totel Kålrotpakkeri AS bargá prošeavttain man ulbmil lea geahpedit billašuvvama 10 proseanttain náppožis, rušppis ja selleris. Dan galgá olahit kvalitehta buoridemiin ja go oažžu eanet dieđuid vurkkodanvugiid birra ja das mo teknihkka  ja biologiija ovttasdoibmet.    

Ovdáneaddji šaddadandoaimmat ja šaddobuvttadeapmi

Šibihiid šaddadeapmi lea gilvoovdamunni Norgii, ja máilmmidásis buoremus. Buoret dikšunvuogit galget šibihiidda addit buoret dearvvašvuođa mii fas váikkuha ahte buvttadeapmi lassána. Geno AS lea dál álggahan barggu iskagoahtit elliid DNA ja geavahit dan ođđaáigásaš šaddadanbarggus, ja ulbmil lea ovddidit DT-čovdosiid mat dahket vejolažžan meroštallat golloseasti šaddadanárvvuid  norgga rukses bierggus.  

Graminor AS galgá viidáset dutkat báldáid biebmanvejolašvuođaid ja áigu joatkit barggu maid lea álggahan báldágenoma  ovdánahttima  oktavuođas (mas Norggas leai dehálaš rolla). Prošeakta deattuha erenoamážit ávssessavvondoaimmaid, mii norgga gordnebuvttadeapmái lea dehálaš. 

Eará gordne guoskevaš prošeakta jođihuvvo Kverneland AS bealis. Váldoulbmil lea ovdánahttit ođđa beaktilis vugiid vuosttaldit árvvohisrásiid nu ahte ii dárbbaš nu ollu bealdduid ráhkadit ja iige geavahit šaddosuodjalanávdnasiid. 

Dearvaseabbo meieriijabuktagat

European Food Safety Authority lea dohkkehan ahte K2-vitamiidna váikkuha positiivvalaččat olbmo dávttiide. TINE-prošeavtta váldoulbmil lea buvttadit mielkebuktagiid maidda biddjo K2-vitamiidna mii buvttaduvvo mielkesuvrebakteriijaid bokte.

Dehálaš hástalusat galget čovdojuvvot biergosuorggis

Biergosuorggi guoskevaš ealáhusguvllot prošeavttaid ulbmil lea čoavdit dehálaš hástalusaid biergosuorggis, erenoamážit hástalusat mat gusket bevttolašvuhtii, kvalitehtii ja oadjebas borramuššii. NIR (lahka infrarukses čuovga)  on-line mihtidandoaibma galgá viidáset ovddiduvvot vai Nortura sáhttá sihkkarastit ahte unnit biergu billašuvvá ja sihkkarastit buori kvalitehta buktagiidda.  Spiidnebiergofitnodagat atnet spiidnegáldema heajos vuohkin mii ii vuhtiiváldde elliidčálggu.  Animalia galgá vástidit prošeavtta man ulbmil lea ovddidit mihtidanvugiid dasa mo sirret bierggu, mo genehtalaččat dovdat ja mihtidit varrisspiidnehája ja galgá maid geahčadit mo immunologalaš gáldendoaimmat čađahuvvojit. Animalia galgá maid ovddidit prográmma listeria (bakteriijasohka mas leat čieža šlája) riskaárvvoštallama birra.