Norgga bioekonomiija instituhtta (NIBIO) lea ásahuvvon

Otne lea riikka stuorimus dutkaninstituhtta NIBIO ásahuvvon ja váldá badjelasas Bioforsk doaimmaid ja bargiid, Norgga vuovde- ja eanadatinstituhta ja Norgga eanadoalloekonomiija dutkaninstituhta. Ráđđehusas leat stuora vuordámušat dasa ahte ođđa dutkanbirrasis, gos barget badjelaš 700 bargi, leat fámut ollašuhttit Norgga vejolašvuođaid bioekonomiija suorggis.

 Mun háliidan dál sávvat buot NIBIO bargiide lihku beivviin! Dii lehpet maŋimuš jagi bidjan ollu bargoárjjaid ásahit otne stivrennávccalaš ja erenoamáš instituhta. Sávan lihku ovddasguvlui ja deattuhan ahte din gelbbolašvuohta eanadoallo- ja borramušsuorggis lea hirbmat dehálaš. Seammás háliidan giitit gaskaboddosaš stivrajođiheaddji Einar Steensnæs ja muđui buot stivralahtuid geat ovttastumi barggu leat jođihan otnážii, cealká eanadoallo- ja biebmoministtar Sylvi Listhaug.

– Lean lihkolaš ja rámis dál go NIBIO lea sajis. Namma juo muitala ahte Ráđđehusas leat stuora vuordámušat ođđa instituhttii, mas lea guovdilis váikkuhanfápmu ovddidit  bioekonomiija ruoná suorggis, lasiha eanadoallo- ja biebmoministtar Listhaug.    

Gonagas Stáhtaráđis mearridii guovvamánu 6.b. 2015 ásahit Norgga bioekonomiija instituhta. Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta lea nammadan instituhtta stivrra maid Victor D. Norman galgá jođihit. Alvhild Hedstein lea virgáduvvon hálddahuslaš direktevran. 

Alvhild Hedstein lea virgáduvvon hálddahuslaš direktevran.
Alvhild Hedstein lea virgáduvvon hálddahuslaš direktevran. Govva: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

Ovttastumi ulbmil lea ásahit fágalaš ja ekonomalaš nana dutkan- ja ovdánahttinbirrasa,  gos fállojuvvo alladásat máhttu ja čehppodat mii ealáhussii ja hálddašeapmái lea dehálaš ja mávssolaš. Eanet resurssat galget geavahuvvot ovddidit ođđa máhtu, ođđa hutkamiidda ja hálddašandoarjagiidda, ja uhcit resurssat hálddahussii, jođiheapmái ja máŧasdoallamii. Universitehta- ja allaskuvlasuorggi gaskka galgá šaddat eanet fágaidgaskasaš ovttasbargu, vuosttamužžan go dat attášii vejolašvuođa buorebut ovddidit bioekonomiija.    

Instituhtta geavaha beaivválaččat mearkanamahusa NIBIO, ja das leat dál sullii 650 jahkebarggu ja gávpejohtu lea sullii 680 miljovnna kruvnnu. NIBIO lea hálddahusorgána mas leat sierra fápmudusat ja sierra stivra. Váldokantuvra lea Åsas, ja ossodatkantuvra fas Oslos. Instituhtas leat dehálaš guovlulaš doaimmat buot riikkaosiin. 

NIBIO logo