Ođđa sámi ofelaččat

Sárdni Riddu Riđđu-festiválas 2014

Suoidnemánu 11. b. almmuhii stáhtačálli Anders Bals ođđa sámi ofelaččaid Riddu Riđu-festiválas Gáivuona suohkanis Davvi-Romssas. Ofelašortnet lea ásahuvvon vai sámi nuorat besset gaskkustit dieđuid iežaset árgabeaivvi birra eará nuoraide.

Buorre eahket buohkaide!  

Lean ilus go beasan Riddu Riđus almmuhit ođđa sámi ofelaččaid.

Sii geat dán skuvlajagi galget doaibmat ofelažžan leat:

  • Sara Marja Utsi
  • Jon-Christer Mudenia
  • Yvonne-Mari Miniggo
  • Anne Berit Pulk

Ofelašortnet lea ásahuvvon vai sámi nuorat besset gaskkustit dieđuid iežaset árgabeaivvi birra eará nuoraide.

Leat dál beassan vásihit dán ortnega 10 jagi. Muittan bures vuosttaš geardde go galggaimet válljet ofelaččaid, 2004`s.

Dalle bargen Sámi allaskuvllas, prošeavttain Sámi ofelaččat.

Dan  rájes leat oaidnán ahte  ofelaččat leat lihkostuvvan bargguin hui bures, sámi servodaga ja sámi nuoraid ovddasteaddjin.

Dát lea buorre vuohki juohkit dieđuid sámiid ja sámi diliid birra eará nuoraide miehtá riikka.

Go namuhan ahte ortnet lea doaibman 10 jagi, de dat maid mearkkaša ahte ofelašortnegis lea 10 jagi ávvudeapmi dán jagi.

Sávan ahte ofelašdoaimmas lea erenoamáš mearkkašupmi dán skuvlajagi.

Jáhkán ahte lea hui mávssolaš ahte ofelaččat iežaset vuolggasajis besset muitalit movt lea eallit nuorra sápmelažžan Norggas, ja ahte juohkehaš muitala maid ieš lea vásihan.

Go gaskkusteapmi dáhpáhuvvá nuoraid iežaset eavttuid mielde, de dat šaddá hui gelddolaš.

Dákkár gaskkusteapmi lea buorre vuohki juohkit dieđuid sápmelaččaid birra – giela, kultuvrra ja servodatáššiid birra.

Dat iešalddis lea buorre bargovuohki eastadeamis ovdagáttuid ja boasttu ipmárdusaid sámiid ektui. 

Mu mielas lea hui buorre ahte ofelaččain lea iešguđet lágan duogáš ja ovddastit iešguđet báikkiid Sámis.

Ođđa ofelaččain lea duogáš boazodoalus, duojis, mátkeealáhusas, meahcástallamis, ja vuotna- ja johkasámi kultuvrras.

Go bargabehtet joavkun, de lea dehálaš ahte dii ovttas bargabehtet, ja nu  dievasmahttibehtet nubbi nuppi.  

Lean maid ipmirdan ahte eatnašat dis lehpet hárjánan bargat organisašuvnnain, erenoamážit nuoraiddoaimmaid, mii lea ávkkálaš viidáset barggus.

Lean hui ilus go eanet ja eanet skuvllat mearridit vuostáiváldit sámi ofelaččaid.

Mii vásihat ahte dat skuvllat geat vuostáiváldet ofelaččaid ožžot stuora ávkki galledeames jos oahppit ja oahpaheaddjit ovddalgihtii leat ráhkkanan temái sámi kultuvra ja sámi servodatáššit.   

Háliidan giitit Sámi Allaskuvla go nu bures lea organiseren sámi ofelaččaid doaimma.

Dat mearkkaša hui ollu ahte ofelaččat sihke fágalaččat ja olmmošlaččat dovdet oadjebasvuođa go galget doaibmat ofelažžan.

Ferten dadjat ahte lean ilus go Allaskuvllas lea váttis bargu go galget válljet ođđa ofelaččaid – dat  mearkkaša ahte leat buorit ja gelbbolaš ohccit!

 

Dat ahte leat dáppe Riddu Riđđu-festiválas ja almmuhit ođđa ofelaččaid, addá mu oainnu mielde buorre álggu ja rámma ofelaččaid bargui.

Nu ahte ollu giitu maiddái Riddu Riđđu-festivála lágideddjiide!

Háliidan erenoamážit giitit din geat dál heaitibehtet sámi ofelažžan,

Anja Regina Fjellheim Labj,

Simon Pavall,

Inger Berit Kvernmo Gaup, ja

Tormod Andersena, barggu ovddas.

Lean sin beassán deaivát mannan dálvvi, dat lei hui gelddolaš deaivvadeapmi.

Háliidan seammás ođđa ofelaččaide,

Sara Marja Utsi,

Jon-Christer Mudenia,

Yvonne-Mari Miniggo ja

Anne Berit Pulkai sávvat ollu lihku dainna dehálaš bargguin maid galgabehtet čađahit!

Giitu go váldibehtet badjelasadet sámi ofelaš doaimma.

Jáhkán ahte dát jahki šaddá didjiide gelddolažžan ja hástaleaddjin.

Ja sávan erenoamážit ahte dis šaddá hui somá.

Lihkku bargguin!