Ovttasbargu buoret álbmotdearvvašvuođa ovdii

Ráđđehus háliida govdadis álbmotdearvvašvuođa áŋgiruššama ja áigu nannet eastadeaddji dearvvašvuođabarggu. Dat gáibida áŋgiruššama moanaid surggiin. Jagi 2015 bušeahtas nanne ráđđehus dearvvašvuođastašuvnnaid ja skuvladearvvašvuođabálvalusa ja nanne gelbbolašvuođa mánáidgárddiin.

Ráđđehus háliida govdadis álbmotdearvvašvuođa áŋgiruššama ja áigu nannet eastadeaddji dearvvašvuođabarggu. Dat gáibida áŋgiruššama moanaid surggiin. Jagi 2015 bušeahtas nanne ráđđehus dearvvašvuođastašuvnnaid ja skuvladearvvašvuođabálvalusa ja nanne gelbbolašvuođa mánáidgárddiin.

– Ollu das mas lea váikkuhus álbmotdearvvašvuođa suorgái dáhpáhuvvá olggobealde dearvvašvuođasuorggi. Jus mii galget dustet álbmotdearvvašvuođa hástalusaid de gáibiduvvo ahte moanat suorggit doibmet. Earenoamáš dehálaš lea nannet eastadeaddji barggu mánáid ja nuoraid ektui, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.

Ráđđehus lea 2015 stáhtabušeahtas evttohan máŋggaid doaibmabijuid vai álbmotdearvvašvuođabargu nannejuvvo:

  • Dearvvašvuođastašuvnnat ja skuvladearvvašvuođabálvalus evttohuvvo nannejuvvot 200 miljovnna ruvnnuin suohkaniid friddja dietnasiid lassáneami bakte.
  • Dás evttohuvvo 200 miljovnna ruvdno suohkanlaš bálvalusaide (vuosttašceahkkefálaldat) sidjiide geain leat gárrenmirko dahje silolaš dearvvašvuođaváttisvuođat ja lea oassin suohkaniid friddja dietnasiid lassáneamis.
  • Máhttodepartemeanta evttoha 275 miljovnna kvaliteahtabuorideapmái mánáidgárddis earret eará dakko bakte go nannejit bargiid gelbbolašvuođa. Mánáidgárdi lea hui dehálaš sajádat gos árrat áŋgiruššat mánáid rumašlaš ja psyhkalaš ovdáneamis, ja bargiid gelbbolašvuohta lea deháleamos eaŋkildagaldat vai sihkkarastit buori kvaliteahta mánáidgárdefálaldagas.
  • Máhttodepartemeanta evttoha jagi 2015 bušeahtas juolludit ovtta miljárdda ruvnno oahpaheddjiid joatkkaohppui. Dát mearkkaša ahte 5 050 oahpaheaddji sáhttet oažžut joatkkaoahppofálaldaga 2015 čavčča rájes, 1 500 eanet go 2014:s. Mii diehtit ahte oahppu lea dehálaš bealli sosiála iešguđetláganvuođas ja oahpaheddjiid gelbbolašvuohta lea dehálaš sosiála iešguđetláganvuođaid dássemis.
  • Máhttodepartemeanta evttoha 38 miljovnna ruvnno joatkkaoahpahusa buoret čađaheami prográmmii. Prográmma lea láhččojuvvon ohppiide geat balahuvvojit heaitit skuvllas ovdal áiggi ja nuoraide geat eai leat skuvllas eaige barggus.
  • Láhččet fysihkalaš aktivitehta árgabeaivvis lea dehálaš oassin álbmotdearvvašvuođabarggus. Ráđđehus evttoha 10 miljovnna ruvnno doarjjaortnegii vázzin- ja sykkelluottaide suohkanlaš ja fylkkasuohkanlaš luottain. Dát boahtá lassin daid 386 miljovnna ruvnnuide mat galget adnot vázzin- ja sykkelluotta vuogádagaide riikkaluottain. Maiddái lea vuođđun ahte gávdno 145 miljovnna ruvnno ovddas olggobealde ruhtadeapmi.
  • Kulturdepartemeanta evttoha rievdadit tihppenčoavdaga. Speallanbadjebáhcaga einnostemiid vuođul, de dat mearkkaša sullii 330 miljovnna ruvnno eanet juolluduvvo speallanruđain falástallanulbmiliidda. Go láhččet falástallandoaimmaid báikkálaš falástallanservviid bakte de dat váikkuha bures álbmotdearvvašvuhtii. Dat nannet viiddis báikkálaš falástallandoaimma rámmaeavttuid.
  • Kulturdepartemeanta evttoha 2015:s joatkit lassiárvodivada buvttadusortnega eaktodáhtolaš organisašuvnnaide 1,239 miljárdda ruvdnosaš juolludemiin. I 2013 ožžo váile 18 000 searvvit ja joavkkut doarjaga dán ortnega bakte ja eanetlohku dain ledje báikkálaš searvvit. Eaktodáhtolaš suorgi lea dehálaš álbmotdearvvašvuođabarggus ja dagaha searvadahttima, loaktima ja birgehallama.
  • Ráđđehus evttoha lasihit juolludeami meahcceluottaide 10 miljovnna ruvnnuin. Meahcceluottat leat bivnnuhis vánddardanbálgát mat dagahit buorebut vejolašvuođa doaimmahit olgodaddama, lášmmohallama ja lustadoaimma.
  • Olgodaddama jagi oktavuođas evttohat ahte juolludeapmi olgodaddandoaimmaide nannejuvvo 10 miljovnna ruvnnuin. Jagi mielde šaddet lágiduvvot máŋga olgodaddandoaimmat olles riikkas main ulbmiljoavkkut lea mánát, nuorat ja mánábearrásat. Ráđđehus evttoha maiddái sirdit 20 miljovnna ruvnno Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bušeahtas Dálkkádat- ja birasdepartemeanta bušehttii olgodaddansuorggi vuollái. Dát geahpida doarjjaortnegiid nu unnit ruhta adno byrokratiijai ja ohcanmannolagaide ja eanet doaimmaide.
  • Bearašsuodjalus bearrašiidda main lea alla riidodássi ja bearrašat geat gillájit veahkaválddálašvuođa evttohuvvo lasihuvvot 15 miljovnna ruvnnuin. Bearašsuodjalusa eastadeaddjin barggu mihttomearri lea buoridit váhnemiid gaskavuođaid ja ovttasdoaimma ja nannet sin fuolahusgelbbolašvuođa vai mánáid bajásšaddaneavttut buoriduvvojit.
  • Vai olahit jođánit háhkat orrunsaji báhtareddjiide ja oažžut buoret bohtosiid oahpistanortnegiid de evttohuvvot nannet searvadahttindoarjaga 50 miljovnna ruvnnuin. Dát boahtá lassin 250 miljovnna sturrosaš jagi 2014 juolludeapmái.
  • Juolludeapmi nuvttá guovddášáigodaga geahččaleapmái mánáidgárddis evttohuvvo lassánit 20 miljovnna ruvnnuin. Oppalaš áŋgiruššan dán suorggis dasto mearkkaša 89,9 miljovnna ruvnno. Máŋggaid guovlluid mánáidgárddiin gos čađahit nuvttá guovddášáiggi geahččaleami de fálaldat heivehuvvo mánáide daid bearrašiin geain leat vuollegis bálkkát. Dasa lassin gáibiduvvo ahte váhnemat, daid mánáide geat leat mielde geahččaleamis, galget aktiivvalaččat searvat doaimmaide.