Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Áigu buoridit dutkama ja alit oahpu árjabidjama 1,5 miljárddain

Dutkama ja alit oahpu reviderejuvvon guhkesáiggeplánas dieđihuvvo ahte ráđđehus áigu bidjat 1,5 miljárdda kruvnna golmma ođđa buoridanplánii boahttevaš njeallje jagi. Ruđaid galgá bidjat teknologiijaloktemii, dutkamii ja ovdánahttimii mii lea čadnon ealáhusaid ođasmahttimii ja nuppástuvvamii ja alit oahpu kvalitehtii. 2019 stáhtabušeahtas čuovvoluvvo dát 481 miljovnna kruvnnain.

– Ođđa guhkesáigeplánas nannet mii ráđđehusa offensiiva vuoruheami oahpus, dutkamis ja innovašuvnnas. Buriid áiggiid ferte geavahit aktiivvalaččat, ja ráđđehus joatká guhkesáigge ja geatnegahtti vuoruhemiid boahtte njeallje jagi. Dat galgá váikkuhit ceavzilis čálgostáhtii, árvoháhkama lassáneapmái ja ođđa gánnáhahtti bargosajiide, ja nuppástuhttit norgga ekonomiija ja čađahit ruoná rievdama, dadjá dutkan- ja alitoahppoministtar Iselin Nybø (G).

Golbma buoridanplána leat:

  • 800 miljovnna kruvnna teknologiijaloktemii.
    Vuoruhansurggiid ovdamearkkat mat sáhttet leat erenoamáš áigeguovdilat dán bajilčállaga vuolde, leat nuppástahtti ja industriála teknologiijat, erenoamážit vuođđo-IKT-dutkan ja -IKT-sihkkarvuohta, oahpposajit teknologiijasuorggis, teknologiija ruoná rievdamis, ja teknologiija buoret ja beaktilat almmolaš suorgái.

  • 450 miljovnna kruvnna dutkamii ja ovdánahttimii ođasmahttit ja nuppástuhttit ealáhusaid.
    Vuoruhansurggiid ovdamearkkat mat sáhttet leat erenoamáš áigeguovdilat dán bajilčállaga vuolde, leat vuođđojuolludeamit teknihkalaš-industriála instituhtaide, ođđa ealáhusaid dutkanohppui ja eanet gávppálašvuođa doaibmabijuide, ealáhusguvllot dutkamii ja dutkanvuđot innovašuvdnii.

  • 250 miljovnna kruvnna alit oahpu kvalitehtii.
    Vuoruhansurggiid ovdamearkkat mat sáhttet leat erenoamáš áigeguovdilat dán bajilčállaga vuolde, leat Kvalitehta ja alit oahpu nationála arena nannen, doaibmabijut buoret ja eanet praksisii ja ruđat oahppanareálaide.

2019:s evttoha ráđđehus čuovvolit dán golbma buoridanplána oktiibuot 481 miljovnna kruvnnain.

Oktiibuot čuovvola ráđđehus dutkama ja alit oahpu reviderejuvvon guhkesáiggeplána 1,2 miljárdda kruvnnain 2019 stáhtabušeahttaevttohusas. Dán lohkui gullet moanat vuoruheamit go dat mat evttohuvvojit oassin daid máŋggajagáš buoridanplánain, earret eará ruđat Livsvitenskapsbyggetii UiO:s.

Juolludeamit dutkamii ja ovdánahttimii stáhtabušeahta bokte leat meroštallon leat 1,02 proseantta Bruttonationálabuktagis (BNB) 2019:s.

Čielga doaladupmi – muddemiiguin
Dutkama ja alit oahpu vuosttaš guhkesáiggeplána bođii 2014:s. Plána reviderejuvvo juohke njealját jagi vai váldá vuhtii politihkalaš ja servodatlaš rievdadusaid. Reviderejuvvon guhkesáiggeplánas lea ain logijagiperspektiiva (2019–2028), mas leat mihttomeriid ja vuoruhansurggiid konkretiseremat boahttevaš njealjejagiáigodagas.

– Reviderejuvvon guhkesáiggeplána bisuha dan golbma váldoulbmila: Nannet Norgga gilvofámu ja innovašuvdnaattáldagaid, dustet stuorra servodathástalusaid ja ovdánahttit máinnalmas fágabirrasiid. Dát lea geađgejuolgi man ala mii hukset viidáseappot, dadjá Nybø.

Seammás muddejuvvojit guhkesáigge vuoruheamit, earret eará lasihuvvo ođđa vuoruheapmi.

– Mii dárbbašat eanet dutkama servodatsihkkarvuođa ja gullevašvuođa hárrái. Mii dárbbašat máhtu das mat duddjodit oadjebas ja buresdoaibmi servodaga, ja mo mii galgat dustet stuorra rievdadusproseassaid mat vurdet min. Eanet gullevašvuođa ja servodatsihkkarvuođa doaibmabijut gáibidit fágarasttildeaddjivuođa dutkamis ja oahpus, oktan vehkiin humanorias ja servodatdiehtagis, juridihkalaš, teknihkalaš ja ekonomalaš-hálddahuslaš fágain, dadjá Nybø.

 

Vihtta guhkesáigge vuoruheami leat:

  • Mearra
  • Dálkkádat, biras ja birasustitlaš energiija
  • Almmolaš suorggi ođasmahttin ja buoret almmolaš bálvalusat
  • Nuppástahtti ja industriála teknologiijat
  • Servodatsihkkarvuohta ja gullevašvuohta globaliserejuvvon máilmmis

– Dutkan ja ovdánahttin ferte leat guovddážis ceavzilis servodaga ovdánahttimis. Mis ferte leat máhttu válljet riekta vai mii sáhttit bisuhit iežamet buresbirgejumi ja čálggu, áimmahuššat eanaspáppa mii lea loaktašuvvamin ja suodjalit dehálaš árvvuid nugo friddjavuođa ja demokratiija. Dat dat lea reviderejuvvon guhkesáiggeplána vuođđun, dadjá dutkan- ja alitoahppoministtar Iselin Nybø (G).  

Bajás