Boazodoalus lea duođalaš guohtunroassu

Dát sisdoallu lea eanet go 1 jagi boaris. Danne sáhttet dieđut leat boarásmuvvan.

Boazodoalus lea dál duođalaš guohtunroassu. Sivvan dasa ii leat alla boazolohku, muhto ollu muohta mii lea lohkkadan guohtuma. Boazu ii nagot čuollat čađa go muohta lea nu garas ja ollu. Sihkkarastin dihte elliidčálggu ja boahttevaš buvttadeami fertejit boazodoallit dál biebmat bohccuid fuođđariiguin. Heahtedilli guoská sullii 160 000 bohccui. Dat dahká 75 proseantta buot bohccuin Norggas. Stuora oassi Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas vásihit dál duođalaš guohtunroasu. Lea erohusat orohagaid gaskka das man ollu fuođđariidda lea dárbu. Erohus lea gaskal 50 ja 100 proseantta.

- Háliidan deattuhit ahte guohtunroassu maid boazodoallu dál vásiha lea eahpedábálaš. Dilli boazodoalus lea duođalaš ja gáibideaddji. Earret dan ahte heahtedilli váikkuha elliidčálgui, de dat dasa lassin čuohcá boazodolliid ekonomalaš dillái. Dan lassin dovdet boazodoallit dili váttisin ja psyhkalaš noađđin. Sihkkarastin dihte buori elliidčálggu ja boahttevaš buvttadeami, de áiggun dustet ja gieđahallat roassodili nu bures go vejolaš, dadjá eanadoallo- ja biebmoministtar Olaug Bollestad.     

Buorre ja lagaš ovttasbargu NBR:n

Guohtundilli dál lea hui duođalaš ja danne lea dehálaš dan meannudit struktuvrraid siskkobealde, mat juo gávdnojit. Lea mearriduvvon ahte šiehtadallanbealit galget čuovvut guohtundili. Eanadoallo- ja biebmodepartemeanttas ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvis (NBR) lea lagaš ja buorre oktavuohta dan olis. Maiddái odne lei čoahkkin gaskal eanadoallo- ja biebmoministara ja NBR jođiheaddji, Ellinor Jåma. Vástideaddji ovttadagat, Eanadoallodirektoráhta ja fylkkamánnit gozihit šiehtadallamiid mearrádusaid čuovvuleami.  

Suodjalus sáhttá veahkehit geasehit fuođđariid jos siviila resurssaid ii leat vejolaš geavahit

Fuođđariid geaseheapmi lea gáibideaddji daidda boazoeaiggádiidda geain lea guhkes mátki bohccuid lusa. Eanadoallo- ja biebmodepartemeanttas lea leamaš oktavuohta Suodjalusdepartemeantta politihkalaš jođihangottiin, ja sii leat dieđihan ahte suodjalus sáhttá veahkehit fievrridit fuođđariid jos siviila resurssaid ii leat vejolaš geavahit. Dat lea čuovvuluvvon Romssa ja Finnmárkku fylkkamánni bealis, ja ášši  čielggaduvvo lagabui Servodatsihkkarvuođa- ja gearggusvuođadirektoráhtain.

Doarvái ruhta gokčat njukčamánu fuođargoluid

Juovlamánu 31.b.2019 lei heahtegearggusvuođafoanddas 2,7 miljovnna ruvnnu. Dán dálvvi erenoamáš guohtundili geažil sohpe stáhta ja NBRa Boazodoallošiehtadusa 2020/2021 šiehtadallamiin ahte geahpedit Boazodoalu ovdánahttinfoandda ieškapitála 10,0 miljovnna ruvnnuin, nannen dihte jagi 2020 gearggusvuođafoandda. Dainna ruhtasirdimiin lassánii gearggusvuođafoandda ruhta 12,7 miljovnna ruvdnui.  Dat ruđat leat lassin 7,3 miljovnna ruvnnu maid orohagat ieža leat várren gearggusvuođadoaimmaide maŋimuš guokte jagi. Orohagaid gearggusvuođaruhta lea dál buot geavahuvvon. Dat mearkkaša ahte gearggusvuođafoanddas lea dál váile 10,0 miljovnna ruvnnu. Ruđat leat doarvái geavahit ruhtaohcamiidda gokčat njukčamánu fuođargoluid.  

Orohagat galget ohcat ovdal njukčamánu 30.beaivvi

Orohagat galget ohcat heahtegearggusvuođadoarjaga ovdal njukčamánu 30.beaivvi vai ožžot doarjjamávssuid ovdal beassážiid. Sihkkarastin dihte jođánis áššemeannudeami ja mávssuid, de lea hui dehálaš ahte ohcamušain leat riekta dieđut ja ahte dárbbašlaš duođaštusat leat mielde. Mii deattuhat ahte ohcamušat meannuduvvojit dađis, maiddái dat mat bohtet maŋŋil njukčamánu 30.beaivvi.  

Eanet doaibmabijut árvvoštallojuvvojit dađis

Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta čuovvu guohtunroasu ovdáneami ja eanet doaibmabijut árvvoštallojuvvojit NBR:n ovttas, dárbbu mielde.   

Boazodoallu.
Boazodoalus lea dál duođalaš guohtunroassu. Sivvan dasa ii leat alla boazolohku, muhto ollu muohta mii lea lohkkadan guohtuma. Govva: Tom Gustavsen/Bohccobierggu márkanlávdegoddi