Báikkálaš ráddjehusat deaivilepmosat

Informasjon om koronasituasjonen endrer seg raskt og kan derfor være utdatert. 

Sjekk temasiden Koronasituasjonen for siste nytt fra regjeringen, eller Helsenorge.no for oversikt over råd og regler om koronaviruset på samisk.

Dađistaga leat eanet koronabuohccit gártan buohccevissui, ja riikka dearvvašvuođabálvalusas lea garra bargonoađđi. Ráđđehus ásaha danin eanet riikkaviidosaš ráddjehusaid, vai njoammunlogut geahppánit. Gielddat dovdet dattetge báikkálaš dili buoremusat ja sáhttet dárbbu mielde ásahit ráddjehusaid.

Jos eat nagot bissehit vearráneami, dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa bargodilli šaddá menddo lossadin. Gielddat, main dávda njoammu garrasit, fertejit dahkat juoidá.

– Mii čuovvut dili dađistaga, ja leat fuolas go eanet buohccit gártet buohccevissui. Mii oaivvildit deaivileamosin ahte gielddat, main dávda njoammu sakka, ásahit báikkálaš njoammuneastadandoaimmaid. Gielddat leat váldán stuorra ovddasvástádusa, ja leat čájehan ahte dat johtilit ja beaktilit nagodit bissehit dávdda leavvamis. Leage mávssolaš ahte gielddat, main dávda johtilit leavvá, ain bidjet návccaid dan bisseheapmái, stáhtaministtar Jonas Gahr Støre dadjá.

Go máŋgga gielddas, mat gullet seammá orrun- ja bargoguvlui, dárbbašuvvojit ráddjehusat, de lea mávssolaš ahte gielddat ásahit oktasaš ráddjehusaid. Dearvvašvuođa- ja fuolahandepartemeanttas árvvoštallet guovlludási ásahusaid, jos muhtun guovllu gielddat eai nagot ásahit oktasaš ráddjehusaid. Soaitá maid leat áigeguovdil, ahte stáhta mearrida báikkálaš ja guovllu dási ráddjehusaid, jos gielddat ádjánit menddo guhká báikkálaš ráddjehusaid mearridemiin. Ráđđehus ja fágaetáhtat čuvvot dili dárkilit.

– Mii diehtit man láhkai mii bissehit dávdda leavvamis. Lea mávssolaš, ahte buohkat orrot ruovttus go buhcet, ahte sii iskkahit iežaset ja orrot sierra jos leat buohccán koronai. Eanebuid boahkuheapmi maid ábuha. Ávžžuhan buohkaid, geat fal jo sáhttet, válddihit boahkuid, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahanministtar Ingvild Kjerkol.

Boahkutkeahtes lagašolbmuide iskkahangeatnegasvuohta
Ráđđehus lea mearridan, ahte 18 jagi deavdán boahkutkeahtes olbmot, geat orrot ovttas olbmuin, geasa korona lea njommon, lea geatnegasvuohta iskkahit iežaset, ja dan láhkai hehttet dávdda njoammumis servodagas. Geatnegasvuohta gusto skábmamánu 17. beaivvi rájes.

– Jos it leat boahkuhuvvon ja orut ovttas olbmuin, geasa korona lea njommon, de fertet juohke beaivve iskat leago dus korona, iskosiin maid sáhtát ieš dahkat, dahje juohke nuppi beaivve PCR-iskosiin, oktiibuot 7 beaivve. Iskangeatnegasvuohta gusto dassáigo 7 beaivvi leat vássán maŋimuš háves go leat leamaš lagaš oktavuođas koronabuhcciin. Dát ii leat ávžžuhus, muhto geatnegasvuohta, dadjá Kjerkol.

Jos leat boahkuhuvvon, ja orut ovttas olbmuin, geasa korona lea njommon, de ávžžuhit iskkahit iežat guktii (juogo iskosiin maid sáhttá ieš dahkat, dahje PCR-iskosiin) seammá áigodagas. Ávžžuhit maid, ahte buot vuollái 18-jahkásaččat, geat orrot ovttas koronabuhcciin, čuvvot seammá iskanvugiid go boahkutkeahtes olbmot.

Jos orut ovttas olbmuin, geasa korona lea njommon, de berret leat ruovttus dassáigo leat ožžon negatiiva vástádusa vuosttaš iskosis.

Boahkutkeahtes dearvvašvuođabargit berrejit iskkahit iežaset ja geavahit njálbmesuoji
Maŋimuš áiggiid lea leamaš ollu sáhka boahkutkeahtes dearvvašvuođabargiin ja ahte sii sáhttet njoammudit dávdda divššohasaide, geain lea stuorra buohccánriska. Dearvvašvuođadirektoráhtas leat rávven gielddaid mo garvit dakkár diliid.

– Mii háliidit čavgadeappot fuolahit divššohasain, geain lea stuorra buohccánriska. Mii háliidit danin iskkahit boahkutkeahtes bargiid guktii vahkkui ja gáibidit sin geavahit njálbmesuoji. Dearvvašvuođadirektoráhtta sádde njuolggadusaid gielddaide, dadjá Kjerkol.

Ráđđehus háliida maid ulbmillaččabut iskkahit skuvlaohppiid, vai eastadit ja johtilit gávnnahit koronanjoammumiid guovlluin, main dávda lea leavvagoahtán sakka ja maid dearvvašvuođabálvalusas lea garra bargonoađđi.

ÁDI lea áiddo báliid rievdadan skuvllaid iskkahannjuolggadusaid gielddain, main leat alla njoammunlogut. 

Váldet koronaduođaštusa viidásut atnui
Dearvvašvuođa- ja fuolahanministtar ovddida ásahusa, man vuođul gielddat sáhttet váldit atnui koronaduođaštusa báikkálaččat.

– Ollu gielddain ja ealáhusain háliidit váldit atnui koronaduođaštusa, nu ahte eat dárbbaš giddet doaimmaid, gáibidit gaskka doallama ja ráddjet gallis besset mielde iešguđet doaimmaide. Mii bidjat johtilit fápmui láhkaásahusa, man vuođul gielddat besset koronaduođaštusa vehkiin heivehit báikkálaš koronanjuolggadusaid, dadjá Kjerkol.

Ráđđehus láhčá dili dasa ahte riikka siste besset geavahit koronaduođaštusa almmá eará ráddjehusaid haga, ja almmuha dál ahte áigot geahččat lagabui mo koronaduođaštusa sáhttá geavahit viidábut riikka siste.

– Mii áigut árvvoštallat leago koronaduođaštus buorre vuohki doallat njoammunloguid vuollin ovdamearkka dihte olgobáikkiin, konsearttain, valáštallamiin, kinos ja teáhteris. Dál go leat fállan boahkuid buohkaide, de lea álkit váldit atnui koronaduođaštusa, ja dan láhkai hehttet dávdda leavvamis menddo, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre.

Jos lea gávnnahuvvon ahte muhtumis lea covid-19, de fertejit badjel 18-jahkásaš boahkutkeahtes olbmot, geat orrot seammá dállodoalus, iskkahit iežaset (gusto skábmamánu 17. beaivvi rájes). Iskkaheami ferte dahkat juogo nu ahte čieža maŋŋálas beaivve dahká iskosa, maid ieš sáhttá váldit, dahje nu ahte juohke nuppi beaivve váldá PCR-iskosa. (Ođas)

Iskanávžžuhus guoská:

  • Buohkaide, geaidda leat aiddo šaddan vuoiŋŋahatdávdamearkkat dahje eará covid-19-dávdamearkkat, geahčakeahttá dasa leatgo sii boahkuhuvvon vai eai.

  • Boahkutkeahtes vuollái 18-jahkásaččat, geat orrot ovttas muhtumiin geas lea covid-19. Sin ávžžuhit čuovvut goappá nu iskkahanvuogi, mat leat mearriduvvon boahkutkeahtes, badjel 18-jahkásaččaide, geat orrot ovttas covid-buhcciin. (Ođas)

  • Boahkuhuvvon olbmot, geat orrot ovttas muhtumiin gii lea ožžon korona, ávžžuhit iskkahit iežaset guktii vahkus. Sin ávžžuhit bissut ruovttus dassáigo leat ožžon vuosttaš negatiiva vástádusa iskosii. (Ođas)

  • Dearvvašvuođadirektoráhtta ásaha maid skábmamánu 25. beaivve fágalaš njuolggadusa, man mielde boahkutkeahtes dearvvašvuođabargit, geat barget divššohasaiguin, galget iskkahit iežaset jeavddalaččat ja geavahit njálbmesuoji dihto diliin. (Ođas)

  • Gáibiduvvo orrut sierra (isolašuvnnas) jos oažžu covid-19. Dat geat rihkkot gáibádusa sáhttet sáhkohallat.
  • Basa gieđaid dávjá.

  • Gosa dahje gastte bábernjunneliidnái dahje giehtagávvii. Bálkes dasto njunneliinni ja basa gieđaid.

  • Oro ruovttus ja iskkat iežat, jos oaččut vuoiŋŋanasdávdamearkkaid.