Bajiduvvon oasusoassi penšuvdnafoanddas ja foandda oasusvuoittu meroštus muddejuvvon

Ráđđehus lea odne konkluderen guovtti áššis main lea mearkkašupmi Stáhta olgoriikka penšuvdnafondii ja ekonomalaš politihkkii. Ráđđehus áigu evttohit Stuoradiggái ahte oasusoassi foanddas bajiduvvo 70 prosentii. Ráđđehus áigu maid evttohit ahte vurdojuvvon duohta oasusvuoittu vuođđu dán rájes galgá leat 3 proseanta, dan ektui go ovdal lei 4 proseanta. Dát lohku lea guovddážis ruhtadanpolitihka njuolggadusain.

– Ráđđehusa evttohusain galgá ain sáhttit hálddašit bures daid stuora oljo- ja gássariggodagaid. Mis lea leamaš lihkku, muhto maid hálddašan resurssaid bures. Rievdadusat maid ráđđehus dál evttoha, nannejit oljo- ja gássasisaboađuid hálddašanrámmavuogádaga. Dat láhčá dili nu ahte maid boahttevaš buolvvat besset ávkkástallat dáid sisaboađuid, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.

Oasusoassi bajiduvvo 70 prosentii
Ráđđehus áigu bajidit oasusoasi Stáhta olgoriikkapenšuvdnafoandda strategalaš referánsaindeavssas 62,5 proseanttas 70 prosentii.

– Ossosiin lea alit vurdojuvvon oasusvuoitu go obligašuvnnain ja danne veahkeha buorebut olahit mihttomeari ahte foanddas galgá leat nu stuora oastinnákca go vejolaš. Seammás lea ossosiin stuorit riska. Go ráđđehus dál áigu bajidit oasusoasi, de leat rávvagat maid lea ožžon ja daid oppalaš árvvoštallan dasa vuođđun. Alit oasusoassi eaktuda viiddis politihkalaš ovttamielalašvuođa ja ahte mii nákcet doalahit investerenstrategiija, dalle maid go foandaárvu rievddada, dadjá ruhtadanministtar Siv Jensen.

Ráđđehus lea ožžon rávvagiid ja árvvoštallama Mork-lávdegottis ja Norgga Báŋkkus Stáhta olgoriikkapenšuvdnafoandda oasusoasis. Mii leat ožžon maid olu gulaskuddancealkámušaid.

– Ráđđehus oaivvilda ahte 70 proseanta oasusoasi riska oktiibuot boahtá leat dohkálaš. Vurdojuvvon duohta oasusvuoittu meroštusa mudden doarju ahte foanddas ain lea guhkesáiggi oainnus. Dat lea eaktun alla oasusoassái, dadjá ruhtadanministtar Siv Jensen.   

Foandavuoittu meroštus vuoliduvvo 3 prosentii
Ráđđehus ii rievdat doaibmanjuolggadusa mii lea vuođđun ruhtadanpolitihkas. Oljo- ja gássasisaboađuid geavaheapmi galgá áiggi mielde čuovvut vurdojuvvon duohtavuoittu Stáhta olgoriikkapenšuvdnafoanddas. Galgá biddjot deaddu jevdet ekonomiija rievddademiid veahkehan dihte ávkkástallat kapasitehta ja vuollegis bargguhisvuođa.

– Jagi 2001 rájes lea vurdojuvvon duohtaoasusvuoittu vuođđu leamaš 4 proseanta Stáhta olgoriikkapenšuvdnafoanddas. Vurdojuvvon duohta oasusvuoitu maid sihke Thøgersen-lávdegoddi, Mork-lávdegoddi ja Norgga Báŋku leat meroštallan čájeha ahte dás ovddos guvlui fertet leat gergosat unnit vuitui. Dan fertet mii duođas váldit. Dan dihte heivehit mii dál kártta eanadaga mielde ja evttohit vuolidit vurdojuvvon duohtavuoittu meroštusa 3 prosentii, dadjá  ruhtadanministtar Siv Jensen.

Ruhtadanpolitihkalaš rámmavuogádat galggašii suodjalit stáhtabušeahta ja nannánekonomiija oljo- ja gássasisaboađuid rievddademiid vuostá. Dat addá maid stáđđáset bargodili gilvohearkkes ealáhusain.

– Oljohatti gahččama geažil lea ráđđehus maŋemus jagiid geavahan ruhtadanpolitihka aktiivvalaččat doarjun dihte aktivitehtaid ja barggahusa ja caggan dihte bargguhisvuođa. Ferte maid boahttevaš jagiin heivehit ruhtadanpolitihka norgga ekonomiija dillái, mas ulbmil lea jevdet buvttadeami ja barggahusa rievddademiid, dadjá ruhtadanministtar Siv Jensen.

Go Stuoradiggi guorrasii ruhtadanpolitihka njuolggadusaide jagis 2001, de deattuhuvvui ahte petroleumsisaboađuid geavahuslassáneapmi berre  stivrejuvvot doaimmaid guvlui mat sáhttet lassánahttit ovdánannávccaid ekonomiijas muđui. Ovttajienalaš ruhtadankomitea čujuhii dasa ahte vearro- ja divatpolitihkka ja infrastruktuvrra, oahpu ja dutkama áŋgiruššan lea deaŧalaš jus galgá oažžut eanet buresdoaibmi ekonomiija.

– Stuorrunovdánahtti vearro- ja divatgeahpedeamit, oahpu ja dutkama áŋgiruššan ja investeremat infrastruktuvrii fertejit leat guovddážis maid boahttevaš jagiin jus norgga ekonomiija galgá ceavzit čađa daid gáibideaddji nuppástusaid mat mis dál leat, go šaddá bistevaččat unnit sisaboahtu oljodoaimmahagain, dadjá ruhtadanministtar Siv Jensen.

Oasusoasi bajidanevttohus biddjo ovdan jahkásaš hálddašandieđáhusas Stáhta olgoriikkapenšuvdnafoandda birra mii ovdanbiddjo Stuoradiggái njukčamánu 31. beaivvi. Lagat vuođuštus vuoitomeroštusa rievdadussii ja stáhtaruhtavári guhkesáiggi  váikkuhusaide, biddjojit ovdan Stuoradiggái seamma beaivvi Perspektiivadieđáhus 2017 (Perspektivmeldingen 2017).