Vearjudahttinlávdegotti raporta gárvvistuvvon

Justiisa- ja gearggusvuođaministtar Per-Willy Amundsen (OvB) ja Vearjudahttinlávdegotti jođiheaddji Anne Kari Lande Hasle NOU geigema oktavuođas.
Govven: JD – geahča/viečča eanet govaid Flickr:s.

• NOU 2017: 9 Politiija ja vearjudahttin— Lágalašvuohta, dárbu, gorálašvuohta ja ovddasvástádus 
• Lávdegotti váldi ja čoahkkádus

Lávdegotti iežas preassadieđáhus

Áššedovdilávdegoddi lea odne geigen raporttastis NOU 2017:9 Politiija ja vearjudahttin— Lágalašvuohta, dárbu, gorálašvuohta ja ovddasvástádus. Lávdegoddi lea earret eará árvvoštallan otná vearjudahttinortnega ja gaskaboddosaš vearjudahttima, ja buktán rávvagiid boahttevaš vearjudahttinmodealla norgga politiijaide.

Raportta geigen čájehuvvui njuolga neahtta-tv:s:

 

Lávdegotti fuolla lea leamašan das ahte vearjudahttingažaldat guoská stáhta legitimitehtii ja makkár válddi ja fámu stáhta sáhttá atnit ássiidis vuostá. Lávdegoddái lea danne leamašan dehálaš  loktet daid gažaldagaid ovdan árvvoštallanbarggus, ja seammás maid fuomášahttit ahte gažaldat vearjudahttit politiijaid guoská eatnasiidda servodagas, ja ii dušše ovttaskas joavkkuide dehe fágasurggiide.

Viidáseappot lea lávdegotti fuolla maid leamašan loktet vearjudahttingažaldaga historjjálaš oktavuhtii ja nu maid árvvuid dáfus. Árbevirolaččat lea norgga servodagas leamašan politiijain siviila hápmi, dan ektui go eará stáhtain fas lea eanet militeara hápmi. Dat vierru maid norgga politiijat čuvvot, deattuha servodatšiehtadusa politiija ja álbmoga gaskka, gos legitimitehta ja luohttevašvuohta lea vuođđun. Dát vierru deattuha ahte álbmot ferte dohkkehit politiija fápmostallama ja ahte fápmu adnojuvvo dušše dalle goas lea áibbas dárbbašlaš. Lávdegoddi oaivvilda ahte norgga politiijaárbevieru árvvut berrejit ain doalahuvvot. Otná ortnet, mas politiijain lea vearju maid gieđahallet juogo ovttain dehe guvttiin gieđain ja mat leat lássejuvvon fivrui, lea okta oassi dán árbevierus. Dát lea modealla gos goziheaddji politiijain eanas bargguin eai leat vearjjut mielde, muhto seammás sáhttet sii jođánit háhkat vearjjuid go lea dárbu.

Lávdegoddi fuomášahttá njeallje bajitdási prinsihpaid mat fertejit adnojuvvot go árvvoštallá fápmo- ja vearjoatnima; lágalašvuohta, dárbbašlašvuohta, gorálašvuohta ja ovddasvástádus. Dát prinsihpat leat maiddái lávdegotti barggus doaibman doarjjan mearrádusaide.

Lávdegoddi lea bargan viidát ja atnán sierranas dieđuid ja máhtuid vuođđun. Dutkanbohtosat ja eará máhtut, ja vásáhusaid ja sierranas joavkkuid oainnut leat dihtoštuvvon. Vuhtii leat maiddái váldán servodat- ja vearredaguid ovdáneami, árvvoštallan áitagiid rievdama ja eará riikkaid vearjudahttinortnegiid.