Borramušain ásahit ráfi

2020 Nobela ráfibálkkašupmi lea juhkkojuvvon Máilmmi borramušgálvoprográmmii (WFP) dan ovddas go dat bargá áŋgirit nealguma vuostá ja geahččala láhčit dilálašvuođaid ráfi ásaheapmái guovlluin, main leat ollu ruossalasvuođat. WFP lea máilmmi viidámus humanitára searvi, mii bargá nealguma vuostá ja ovddida borramušsihkarvuođa.

Dagan nu mo máilmmiviidosaččat leat dahkan, ja rámiidan geasa bálkkašumi leat juohkán, ja nu rievttes áigge. 2019 gillájedje 135 miljovnna olbmo nealgumis. Lohku lea stuorát go máŋgga jahkái. Lassáneami váldosivvan leat soađit ja ruossalasvuođat, maid čovdet vearjjuiguin. Oktiibuot badjel 800 miljovnna olbmo gillájit nealggis ja biebmováillis.

Dáinna válljejumiin Nobelkomitea lea vuot čájehan, ahte bargu mainna geahpedit olbmuid gillámušaid, čuovvu Alfred Nobela testameantta. Vuosttaš ráfibálkkašupmi juhkkojuvvui Rukses Russii 1901, ja dan rájes leat ráfibálkkašumi juohkimiin gudnejahttán barggu, mainna buoridit olbmuid eallima.

Maŋimuš viđa jagis leat šaddan eanet olbmot geat nelgot. Jo ovdal go pandemiija čuozai midjiide, ledje min áigodaga stuorámus hástalussan heivehusat dálkkádatrievdamii ja stuorát borramušdárbu. Dán jagi leat oaidnán skuvlamánáid massimin skuvlaborramuša, maid sii nu sakka dárbbašit. Leat maid oaidnán geafivuođa lassáneamen, nu ahte šaddet eanebut geat nelgot ja gillájit borramuša váilumis. Dán jagi leat oaidnán mo ruossariidduid, dálkkádaga ja eavttuid goarráneami oktasaš váikkuhus lea stuorát, go jos dat livčče čuožžilan ovttaid ovttaid.

Dakkár riikkain, go Jemenis, Kongos, Nigerias, Mátta-Sudánas ja Burkina Fasos lea veahkaválddálaš konflikta ja pandemiija ovttas dagahan dramáhtalaččat ollu eanet olbmuid, geat gillájit nealgumis.

Olbmuid eallinvuođđu lea ráfi čoavdda

Nobelkomitea válljii – nu mo ovdalge – geasa bálkkašumi addet, dakkár vugiin, mii hábme min áddejumi das mii ráfiovddidanbargu lea.  Go Wangari Maathai oaččui ráfibálkkašumi 2004, dan ákkastalle dainna ahte muoraid šaddademiin ásahit buoret eallineavttuid, ja dan bokte eastadit soađi ja ruossariidduid. Seammá mávssolaš lei, go ON dálkkádatpanela oaččui bálkkašumi 2007.  

Nobelkomitea lea ovdal maid juohkán ráfibálkkašumi olbmuide dahje servviide, mat leat ovddidan ráfi borramušsihkarvuođa ovddidemiin. 1970 oaččui šaddonáláštuhtti Norman Borlaug ráfibálkkašumi, go lea bidjan návccaid ođđa nisu- ja máisašlájaid ovddideapmái, maiguin buvttadit eanet.

Dalán nuppi máilmmisoađi maŋŋá, 1949, adde bálkkašumi skotlándalažžii, Lord Boyd Orrii. Son oaččui bálkkašumi áŋgiris barggustis riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ovdii eanandoalu- ja borramušbuvttadeami suorggis. Jos buot máilmmi olbmuin lea borramuš ja buorre dilli, de dat ovddida ráfi, čuoččuhii Boyd Orr, gii  1945 nammaduvvui maid ON borramuš- ja eanandoallosearvvi, FAO, vuosttaš váldočállin.

Bangladesha stuorra nealgunroassu 1974 lei duogážin, go Muhammad Yunus ásahii loatnavuogádaga, mas lonejedje unna loanažiid gefiide, ovddemustá nissoniidda. Ásahuvvui sierra báŋku, Grameen Bank, man ulbmilin lei bargat dakkár loanaiguin. Mikroloanaiguin ruhtadilli buorránii ja sosiála ovdáneapmi vulggii servodaga vuolit gerddiin, nu ahte olbmot besse eret geafivuođas. Dainna vuođuštemiin juolludedje ráfibálkkašumi Yunusii ja Grameen Bankii 2006.   

Borramuš – ii miige iešalddes čielga áššiid

Borramuša fidnen lea buohkaid eallima ja servodatvuogádagaid vuođđun, nu lea leamaš álo. Mii soaitit álkit atnit borramuša iešalddes čielga áššin. Pandemiija áigge leat eanaš borramušvuogádagat doaibman nu mo galget dan oasis máilmmis, gos mii orrut.

Eará máilmmiosiin leat leamaš sakka stuorát hástalusat, erenoamážit Afrihkás. WFP lea pandemiija oktavuođas bargan viidát olbmuid borramušdárbbu gokčamiin, heahtedoaibman. Dakkár roassodoaimmaid lassin WFP:s lea guhkes áigge prográmma, mainna nannejit borramušbuvttadeami riikkain, main lea geahnohis borramušsihkarvuohta. Organisašuvdna bargá dál badjel 80 riikkas.

Go fitnen WFP guossis, Romas, 2019, fuomášin ahte sin váimmu lahka lei erenoamážit mo ovddidit báikkálaš borramušbuvttadeami nu ahte čatnet boanddaid báikkálaš ja guovlluid márkaniidda. Dat lea mávssolaš ášši, mii ferte leat sajis, go ovddidit borramušsihkarvuođa ja ruđalaš ovdáneami nu ahte veahkehit olbmuid eret geafivuođas.

Borramuš – oktasaš ovddasvástádus

Máilmmiviidosaš borramušvuogádagat bibmet sullii 7 mrd. olbmo. 1950 lohku lei 3 mrd. – vaikko eanandollui geavahuvvo sullii seammá ollu eana go ovdal. Ovdáneapmái lea dárbbašuvvon ođđa máhttu ja ođđa teknologiija, investeremat, resurssat ja politihkalaš dáhttu.

Seammás beaktilut borramušbuvttadeapmái laktásit stuorra dálkkádat- ja birashástalusat. Mii fertet gávdnat geavatlaš čovdosiid, maiguin seammás váldit vuhtii iežamet geatnegasvuođaid ON ceavzilis ovdáneami ulbmiliid, nr 2, vuođul, mii geatnegahttá hehttet nealguma ja borramuša váiluma. Okta vuođđoeavttuin, vai ollašuhttit ceavzilis ovdáneami 2. ulbmila, lea ahte fuolahit ráddjejuvvon resurssaid, maiguin buvttadit borramuša, nu mo eatnama, čázi ja genehtalaš máŋggadáfotvuođa, ja hálddašit daid vugiin, mainna nannet borramušsihkarvuođa eavttuid boahtteáiggis.

Jagi ráfibálkkašumi vuoitis lea boahtteáiggis čoavddarolla máilmmiviidosaš borramušsihkarvuođabarggus, ovttasbarggus FAO:in ja ON eanandoalloovdáneami foanddain, IFAD:in. Máilmmiviidosaš ovttasbargu addá vejolašvuođaid buohkaid borramušsihkarvuhtii. Svalbárdda siepmanvuorká symbolisere dakkár ovttasbarggu. Longyearbyena váris vurkejit badjel miljovnna siepmana, maid leat čoaggán iešguđet borramuššattuin miehtá máilmmi.

Buot riikkat galget váldit oasiset borramušsihkarvuođa ovddasvástádusas boahtteáiggis, sihke dan láhkai ahte geavahit iežaset resurssaid borramušbuvttadeapmái ja dan láhkai ahte gaskkustit dieđuid ja vásáhusaid riikkas nubbái.

Danin oaivvildan, ahte eanandoalu ovddideapmi máilmmiviidosaččat berre oažžut stuorát saji Norgga ovdánahttinpolitihkas. Ráđđehus ovddidiige 2019 ceavzilis borramušvuogádagaid doaibmaplána olgoriika- ja ovdánahttinpolitihkas. Danin Norga lea ásahan máilmmiviidosaš siepmanvuorkká Svalbárdii. Danin Norga doarju nannosit golbma ON-organisašuvnna, mat Romas barget borramuša ja eanandoalu ovdii.

Dan mii áigut ain dahkat, maiddái boahtteáiggis.