Norgga ekonomiija ruoná nuppástuhttimat

Ráđđehus ovddida otne bušeahta mii vuoruha barggaheami, doaimmaid ja nuppástuhttim.

-Mii áigut fievrridit áŋgiris politihka mii váikkuha norgga ekonomiija ruoná nuppástuhttimii. Dan geažil leat mii bargagoahtán ruoná gilvofápmostrategiijain man ulbmilin lea jorgalahttit Norgga  nuoskkitkeahtes  servodahkan, cealká dálkkádat- ja birasministtar Tine Sundtoft.

Dálkkádat- ja birasdepartemeantta jagi 2016 bušeahtas lea buorre vuođđu lasihit doaimmaid dálkkádat- ja kulturmuitosuorggis, ja buorebut čorget nuoskiduvvon mearrabotniid. Mii áigut ain vuoruhit doaibmabijuid mat gusket luonddušláddjivuhtii ja olgoáibmoeallimiid.

Ráđđehus vuoruha Dálkkádat- ja birasdepartemeantta bušeahttaárvalusa bokte sisriikkalaš- ja riikkaidgaskasaš dálkkádatdoaibmabijuid, čorget nuoskiduvvon mearrabotni Bergen hámmanis (Puddefjorden) ja áimmahuššat gáhttenárvosaš fatnasiid. Ráđđehus juolluda 524 miljovnna kruvnnu industriija CO2-buhtadanortnegii ja 270 miljovnna kruvnnu oastit dálkkádateriid. Dan lassin juolluduvvo eanet ruhta biogássastrategiijai.

Dálkkádat- ja birasdepartemeantta jagi 2016 bušeahttaárvalusa gollorámma lea 8 892,5 miljovnna kruvnnu. Netto lassáneapmi lea 820,1 miljovnna kruvnnu, dahje 10,2 proseantta go buohtastahttá 2015 salderejuvvon bušeahtain.  Sivvan nie stuora lassáneapmái  lea ahte mii leat čuovvolan mearriduvvon politihkka, nugo  industriija CO2- buhtadusortnega čađaheami, dálkkádateriid oastimiid ja golut leat maid lassánan álggahuvvon prošeavttaide. Dasto leat vel ođđa doaibmabijut, earret eará fanasgáhttendoaimmat ja Bergen hámmančorgendoaimmat.

Nationála dálkkádatdoaimmat

Ráđđehus árvala moanat dálkkádatdoaibmabijuid iešguđet departemeanttaid bušeahtaid bokte. Geahča sierra preassadieđáhusa (LIŊKA). Dát dokumeanta gusto dálkkádatdoaibmabijuide mat gusket Dálkkádat- ja birasdepartemeantta bušehttii.

Ráđđehus árvala 2016 bušeahtas juolludit industriija CO2-buhtadanortnegii 524 miljovnna kruvnnu. Ortnega ulbmil lea buhtadit norgga industriija elfápmohattiid go EO lea mearridan eriid CO2-luoitimiidda. Buhtadanortnet galgá hehttet karbonasuođđamiid ja dainna lágiin geahpedit  máilmmiviidosaš nuoskkidemiid go industriija sirdojuvvo riikkaide, main ii leat nu garra dálkkádatpolitihkka.

Ráđđehus árvala juolludit 28 miljovnna kruvnnu birasdoaimmaide vuvddiin ja jeaggeguovlluin. 15 miljovnna kruvnnu várrejuvvo joatkit vuovdegilvin álggahanprošeavtta. Dat lea čuovvolan dihte dálkkádatsoahpamuša.  Dan lassin juolluduvvo 13 miljovnna kruvnnu jeaggedikšundoaimmaide. Dat lea oassi dálkkádatsoahpamušas. Doaimmat  buoridit areálaid mat leat geavahusas, ja geahpedit dálkkádatgássaluoitimiid.

Ráđđehus árvala duppalastit ruhtajuolludusa biogássarusttega geahččaladdanortnegii 10 miljovnna kruvnnus 20 miljovnna kruvdnui. Dat lea čuovvolan dihte biogássastrategiija. Lassi juolludeamit biogássadoaimmaide váikkuhit dasa ahte nuoskkideamit dađistaga geahpeduvvojit eanadoalus ja fievrridansuorggis.

Árvaluvvo juolludit 6,4 miljovnna kruvnnu ráhkadit statistihkaid gielddalaš dálkkádatgássaluoitimiid várás. Stáhta plánanjuolggadusat geatnegahttet gielddaid ráhkadit dálkkádat- ja energiijaplánaid. Gielddaide lea álkit vuoruhit buriid dálkkádatdoaibmabijuid go gávdnojit ávkkálaš gielddastatistihkat.

Ráđđehus áigu fievrridit áŋgiris politihka mii váikkuha norgga ekonomiija ruoná nuppástuhttimii. Ráđđehus lea dan geažil nammadan áššedovdilávdegotti mii galgá árvalit ruoná  gilvonávccalaš bajitdási strategiijaid. Strategiija galgá buoridit ealáhuseallima vejolašvuođaid gilvalit  máilmmiviidosaččat dakkár áiggis goas dálkkádatpolitihkka ferte garra veahkkeneavvuid váldit atnui.

Lávdegotti árvalus almmuhuvvo čakčat 2016, ja bušeahtas lea dasa várrejuvvon 5,8 miljovnna kruvnnu. Ráđđehusa ulbmil lea ahte ruoná gilvonávccalaš strategiija ovddiduvvo 2017:s.

Riikkaidgaskasaš dálkkádatdoaimmat

Ráđđehus árvala lasihit juolludusa 270 miljovnna kruvnnuin oastit ON-dohkkehuvvon dálkkádateriid. Eriidoastin Ruoná ovdánahttinmekanismma (CDM) bokte dahká vejolažžan investeret dálkkádatdoaibmabijuid ovdáneaddjiriikkain ja dan geažil beassá Norga ollašuhttit iežas dálkkádatgeatnegasvuođaid ovdal 2020.  

Ráđđehus joatká dálkkádat- ja vuovdeáŋgiruššamiid golbma miljárdda kruvnnuin.  Jurdda lea ahte Norga 2016:s ruhtada sullii 40 miljovnna tonna CO2 globála nuoskkidemiid. Dálkkádatvuoitu ja vuovddehuhttindoaimmaid geahpedeapmi mielddisbuktet ceavzilis ovdáneami. Orru leamen nu ahte geahpeduvvon luoitimat vuovddehuhttimis  ja vuvddiid goarideamis ovdáneaddjiriikkain váldojuvvojit mielde riikkaidgaskasaš dálkkádatsoahpamušas mii galgá mearriduvvot Parisas juovlamánus 2015.    

-Norggas lea guovdilis rolla riikkaidgaskasaš dálkkádatšiehtadallamiin. Min internationála dálkkádatdoaibmabijut, nugo dálkkádat- ja vuovdeáŋgiruššamat, addet konkrehta bohtosiid ja váikkuhit dasa ahte eanet riikkat beroštišgohtet dálkkádatpolitihkas, cealká Sundtoft.  

Čorget nuoskkiduvvon mearrabotni

Ráđđehus árvala lasihit juolludusa 75 miljovnna kruvnnuin čorget nuoskkiduvvon mearrabotni. Dat dahká vejolažžan álggahit čorgendoaimmaid Bergen hámmanis (Puddefjorden). Doaimmat galggašedje čađahuvvot 2016 ja 2017.  2016 bušeahtas juolluduvvo ruhta joatkit čorgenbargguid Troandin hámmanis.  

Luonddušláddjivuohta ja olgoeallin

Ráđđehus árvala rievdadit dálá boazodoalu buhtadusortnega ja árvala riskavuđot  buhtadusortnega. Vuođđun fertejit leat objektiiva eavttut mat sihkkarastet ovttalágan gieđahallama buot boazodoalloguovlluin. Ođđa buhtadusortnega sturrodat meroštallojuvvo  boazodoallofágalaš ja boraspirefágalaš  máhtolašvuođa vuođul.

Juolludus olgodaddandoaimmaide bisuhuvvo seammá dásis go 2015:s, dan sivas go dalle  lasiheimmet juolludusa Olgoeallima jahkái. Dat ruđat juogaduvvojit dál bistevaš ortnegiidda mat gusket olgodaddandoaimmaide. Dat mearkkaša earret eará ahte doarjjaortnegat, olgodaddanguovlluid stáhtalaš sihkkarastimat ja olgodaddanguovlluid lágideamit nannejuvvojit 2016:s.

-Olgoeallin sáhttá addit buoret dearvvašvuođa ja erenoamáš luondduvásáhusaid. Ráđđehus háliida vuoruhit olgonaddandoaimmaid, ja áigu ovddidit ođđa stuoradiggedieđáhusa olgodoaimmaid birra dálvit 2016. Dat galgá sisttisdoallat ollu doaibmabijuid ja láidestusaid movt nannet olgonaddandoaimmaid,  dadjá Sundtoft.

Ráđđehus joatká norgga luonddu kártendoaimmaid ja ekologalaš vuođđokártta ásaheami, ja várre dasa 25 miljovnna kruvnnu 2016 bušeahtas. Barggut addet eanet ja buoret luonddudieđuid. Dat lea dehálaš buohkaide geat fertejit dahkat mearrádusaid mat váikkuhit lundui.

2016 bušeahttaárvalusas ráđđehus vuoruha eanet ruđaid Norgga álbmotmeahcci mearkagálvvuid- ja galledanstrategiijadoaimmaide. Guhtta miljovnna kruvdnosaš lassijuolludus vuoruhuvvo  suodjalandoaimmaide ja báikkálaš árvoráhkadeapmái.

Ođđa mohtorjohtolatlága geažil, earret eará go skohterlahtut viiddiduvvojedje vuoiŋŋastanvuodjima várás, ráđđehus árvala lasihit juolludusa 4,2 miljovnna kruvnnuin mohtorjohtolaga bearráigeahččandoaimmaide.

Ráđđehus joatká vuovdesuodjalandoaimmaid sullii seammá dásis go salderejuvvon bušeahtas 2015, ja 2016 bušeahta juolludus lea badjelaš 324 miljovnna kruvnnu.  Vuovdesuodjaleami bokte várjalat áitojuvvon šlájaid ja vuvddiid luondduhámiid.  

Kulturmuittut ja gáhttenárvosaš fatnasiid áimmahuššamat

Ovddaldastimis hástalusaid skiipahuksenindustriijas ráđđehus árvala lasihit 40 miljovnna kruvnnu áimmahuššat gáhttenárvosaš fatnasiid. Áigeguovdilis fatnasat gávdnojit ieš guhtet guovllus ja dat leat máŋggaláganat, ja áimmahuššamiid bokte lea vejolaš gáhttenárvosaš fatnasiid 2020-ulbmiliid ollašuhttit.

-Lean hirpmástuvvan man ollu eaktodáhtolačča beroštit gáhttenárvosaš fatnasiin riddoguovlluin. Dán jagáš ovttagearddelokten mielddisbuktá ahte lea vejolaš áimmahuššat eanet fatnasiid,   loahpaha Sundtoft.