Bušeahtta bargama, aktiviteahta ja nuppástusa várás

– Jagi 2016 bušeahtas mii láhčet buori vuođu dustet daid hástalusaid mat norgga ekonomiijas leat ovddasguvlui. Bušeahtta dagaha ahte barggaheapmi lassána, eastada bargguhisvuođa lassáneami unnit doaimma dihte oljobohkandoaimmas. Ráđđehus ovddida bušeahta mii lea bargama, aktiviteahta nuppástusa várás. Seammás mii nannet sosiála sihkkarvuođafierpmádaga daid mánáide geat bajásšaddet geafes bearrašiin, mirkosorjavaš olbmuide ja rávisolbmuide geat balahuvvojit báhcit olggobeallai bargomárkana, dadjá ruhtadanministtar, Siv Jensen.

– Oljoealáhus šaddá ovddasguvlui ain leat hui dehálaš Norgga ekonomiijai, muhto ii dat šat dagat ahtanuššama. Oljoealáhusa gálvvuid gávpeberoštupmi njiedjá, mii lea bistilis, struktuvrralaš rievdadus. Deháleamos vástádus leat doaibmabijut guhkilmas nuppásteamis nugo mat háhkamat johtalusas ja innovašuvnnas, máhtolašvuođa ja ahtanuššanovddideaddji vearrogeahpádusat. Seammás lea dehálaš ahte mii oanehis áiggis dustet lassáneaddji bargguhisvuođa doaibmabijuiguin mat ásahit barggu ja aktiviteahta, dadjá finánsaministtar, Siv Jensen.

– Jus galgat oažžut nuppástusa norgga ekonomiijas de mii fertet álggahit doaibmabijuid mat dagahit ahtanuššama priváhta, gilvosuojehis ealáhusain. Dalle fertet jurddašit guhkkelii ovddasguvlui go dušše ovtta jagi. Vai nannet norgga ealáhusdoaimma ja álkidahttit dárbbašlaš nuppástusaid, de mii evttohat viiddis vearroođastusa. Mii joatkit áŋgiruššama johtolatsuorggis, máhtolašvuođasuorggis ja innovašuvnnas, ja čađahat moanaid ođastusaid mat galget lasihit produktivitehta sihke priváhta ja almmolaš suorggis, dadjá finánsaministtar, Siv Jensen.

Oljohatti njiedjan dagaha ahte nuppástuhttin dáhpáhuvvá jođáneappot seammásgo šaddá eanet gáibideaddjin. Nannánguovllu ekonomiija ahtanuššan lea geahppánan, ja bargguhisvuohta lea lassánan veaháš, earenomážiid Lulli- ja Oarjjabeale riikkas ja inšenevra ja eará joavkkuin geat leat lágidan gálvvuid ja bálvalusaid norgga nannánjuolgái. Máŋggaid eará surggiin ja riikkaosiin lea bargguhisvuohta bisson rievdatkeahttá dahje njiedjan veaháš. Boahtte jahkái vuordit ahte ekonomalaš ahtanuššan fas lassánišgoahtá veaháš, muhto ii leat gal sihkar ahte nu šaddá. Ain čielga ekonomalaš hedjoneami ja lassáneaddji bargguhisvuođa gal ii sáhte odne oalát hilgut.

– Odne ollugat dovdet eahpesihkarvuođa danin go oljohaddi lea njiedjan ja bargguhisvuohta ges lassánan. Eastadeames bargguhisvuođa lassáneami de Ráđđehus nanne ruhtapolitihkalaš áŋgiruššama. Oassin 2016 bušeahtas de ovddiduvvo liige 4 miljárdda ruvnno sturrosaš doaibmapáhkka mii galgá nannet barggahusa daid surggiin mat eanemusat leat šaddan gillát hedjoneami geažil, dadjá ruhtadanministtar, Siv Jensen. Dát leat gaskaboddosaš doaibmabijut mat leat láhččojuvvon nu ahte daid galgá sáhttit heaittihit go konjunktuvrrat buorránit.

Ekonomalaš politihkka vástida bures daid hástalusaid maid norgga ekonomiija dál vásiha. Geahnohis ruvdnoárvu ja muttolaš bálkášiehtadallamat buoridit gilvogálgga ja geahpidit nuppástusaid ealáhusdoaimmas. Vuollegis reantu lea ávkin ja veahkkin sisriikkalaš gávpejerrui. 2016 bušeahtta lasiha gávpejearu nannánekonomiijas 0,7 proseanttain ja lea eanemus ekspansiiva oassi riikkaidgaskasaš 2008-2009 finánsaroasus. Bušeahta ráhkkanas nanne ekonomiija ahtanuššancoavcci, mas earenoamážiid vuoruhat vearrogeahpádusaid, vuođđostruktuvrra ja máhtolašvuođa.

 

Ahtanuššanovddideaddji vearro- ja divatgeahpádusat

Seammás go 2016 stáhtabušeahtta ovdanbiddjo de Ráđđehus maiddái ovddida vearroođastus dieđáhusa mii sisttisdoallá ahtanuššanovddideaddji vearrovuogádaga. Ođastusevttohusastis Ráđđehus oaivvilda ahte dábálaš dietnasa vearrodási galgá leat 22%.

– Mii evttohat vearrovuogádaga mii oalgguha seastima, háhkama ja bargama, mii geahpida nuppástusaid seammásgo lasiha produktivitehta. Ođastusas leat buori ja dynámalaš váikkuhusat, dadjá ruhtadanministtar Siv Jensen.

Ekonomalaš hástalusaid olis maid riikka dál vásiha, de lea jahki 2016 rivttes áigodat álggahit vearroođastusa. Jagi 2016 bušeahttaevttohus mearkkašit ođđa geahpádusat vearus ja divadiin oktiibuot 9,1 miljárdda čoggon ruvnno ovddas ja 3,1 miljárdda girjeduvvon ruvnno ovddas.

Ráđđehus evttoha jagi 2016 geahpidit dábálaš dietnasa vearromáksomeari olbmuide ja fitnodagaide dálá 27 proseanttas 25 prosentii. Ráđđehus evttoha maiddái allavearu dahje marginálavearu sadjái ođđa dássenvearu persovdnasisabohtui, ceahkkálasvearru, nu ahte oppalaš marginálavearru geahpiduvvo. Unnit dienasvearru bálkábargiide ja fitnodagaide ožžot stuorimus geahpádusaid. Ráđđehus evttoha maiddái geahpádusaid opmodatvearus ja nu movttiidit eanet norgalaš oamasteami norgalaš fitnodagain.

– Mii bures geahpidit dienasvearuheami dábálaš bargoolbmuide. Dát geahpádusat nannejit bargovejolašvuođaid, cealká ruhtadanministtar, Siv Jensen. 9:is juohke 10:at vearromáksis vásihit buorideami dahje bissot sullii seamma dásis Ráđđehusa vearroevttohusain.Bealli geahpádusain boahtá ávkin sidjiide geain bruttobálká lea gaskal 350 000 ja 750 000 ruvnno.

Ráđđehusa deháleamos vuoruheamit nannejuvvojit 2016:is
– Go čađahat dehálaš háhkamiid, vuoruhit máhtolašvuođa, dutkama ja innovašuvnna de bušeahtta mielddisbuktá lassáneaddji doaimma. Seammás viiddiduvvojit čálgofálaldagat, dadjá ruhtadanministtar, Siv Jensen.

  • Buorre ja vuordevaš ekonomiija lea dehálaš vai suohkansuorgi sáhttá áimmahuššat bargodoaimmaideaset. Ráđđehusa evttohus suohkansuorgái dagaha vejolašvuođa olahit buoret čálggu dikšodárbbašeddjiide, ja buoret olámuttos mánáidgárdefálaldagaid ja eanet máhtolašvuođa skuvlii. Bušeahttaevttohus sihkkarastá vel buoret suohkanekonomiija go mii suohkanproposišuvnnas dieđihuvvui. Evttohus mearkkaša duohtalassáneami suohkaniid friddjadietnasiin oktiibuot 4,7 miljárdda ruvnnuin ja oktasaš dietnasat oktiibuot 7,3 miljárdda ruvnnuin.
  • Nannoset sosiála sihkkarvuođafierpmádaga. Ráđđehus evttoha máŋga ulbmillaš bargomárkandoaimmaid ja áigu 2016 giđa ovddidit dieđáhusa eallinagioahpa ja olbmuid hilguma birra. Dieđáhus sisttisdoallá doaibmabijuid rávisolbmuide geain leat unnán vuođđogálggat ja heajos gelbbolašvuohta. Vai sihkkarastit mánáide geat bajásšaddet geafes bearrašiin dásseárvosaš vejolašvuođaid, de čuovvoluvvo strategiija Mánát geat ellet geafivuođas doaibmabijuiguin ja áŋgiruššamin 2016 bušeahtas.
  • Buoridit ja ođasmahttit riika johtolatvuođđostruktuvrra lea allat vuoruhuvvon doaibmabidju. Ráđđehusa bušeahttaevttohus mearkkaša 4,9 miljárdda lassáneami johtalusulbmiliidda dán jagi bušeahta ektui. Luotta ja ruovdemáđija áimmahuššanváilivuohta galgá ain geahpiduvvot. Oktiibuot lassánit juolludeamit luoddaulbmiliidda 18,5 proseanttain, ja ruovdemáđija áimmahuššamiidda lassána juolludeapmi 30 proseanttain. Ráđđehus ollašuhttá nationála johtalusplána guhkkelii go dan mii sin áigumuš lei.
  • Máhtolašvuođa áŋgiruššan joatkašuvvá. Ráđđehus ovddida stuorimus dutkanbušeahta mii goassege lea ovddiduvvon sihke ruvdnohivvodaga ja BNP ektui.Ráđđehus čuovvolahttá dutkama ja alit oahpahusa guhkesáiggiplána earret eará 238 ođđa rekrutterenvirggiiguin ja ođđa dutkanvuođđostruktuvrrain. Oahpaheaddjiáŋgiruššamii evttohit juolludit  1 miljárdda ruvnno. Goalmmát jagi evttoha Ráđđehus fas buoridit studeanttaid ekonomalaš eavttuid ja lasiha vuođđodoarjaga eanet go haddegoargŋuma. Dutkanáŋgiruššan nannejuvvo bušeahtas 2,1 miljárdda ruvnnuin.
  • Ráđđehusa mihttomearri leat dásseárvosaš dearvvašvuođabálvalusat alla kvaliteahtain  buohkaide. Bušeahttaevttohus dagaha vejolažžan lasihit doaimmaid buohcciviesuin 2,5 proseanttain maiddái friddja dikšunválljejumi. Dát dagaha ahte eanet olbmot ožžot jođáneappot dearvvašvuođaveahki. Ráđđehus áigu jagi 2016 čađahit geahččaleami mas stáhta máksá fuolahusbálvalusa goluid. Viidáset hukset 2500 ođđa sajiid dikšun- ja fuolahusbálvalusas sihkkarastojuvvojit. Gárrenmirku dikšunfuolahus galgá nannejuvvot 400 miljovnna ruvnnuin.
  • Ráđđehus bargá dorvvoleabbo servvodaga ovddas. Lagaspolitiijaođastus čađahuvvo 2016 ođđajagimánu 1.beaivvi rájes. Ođastus mearkkaša eanet operatiivvalaš ja oinnolaš lagaspolitiija mas lea coakci eastadit, dutkat ja áššáskuhttit rihkolašvuođaid. Bušeahttaevttohus láhče vejolašvuođa buohkat geat jagi 2016 gerget politiijaallaskuvllas galget oažžut bargofálaldaga politiijasuorggis. PST nannejuvvo ja ođđa giddagassajit galget huksejuvvot.
  • Ráđđehus lasiha barggu ruoná molsašumiin. Dálkkádatfoandda ja birasteknologiijaortnega nannen dagaha vejolažžan ovdánahttit dálkkádat- birasteknologiija. Ráđđehus evttoha geahpidit el-divada stuorit dihtorguovddážiidda ja ealáhusdoaimma fatnasiidda vai movttiidahttet molsut elektralaš fearggaide.
  • Oktiibuot 4 miljárdda ruvnno ulbmillaš doaibmabidjopáhkkii mii galgá lasihit barggahusa. Konkrehta doaibmabijut čađahuvvojit daid guovlluin gos bargguhisvuohta lassána. Geahča sierra preassadieđáhusa doaibmapáhka birra.