Nationálabušeahta 2019:

Bušeahtta eanet bargiid, ceavzileabbo čálgoservodaga ja dorvvoleabbo Norgga várás

– Norgga ekonomiija ovdána bures. Fitnodagat investerejit eanet ja dađistaga lassána bargiid lohku miehtá riikka. Mii geavahat buriid áiggiid sihkkarastit ceavzilis čálgoservodaga ja dorvvoleabbo Norgga, cealká ruhtadanministtar Siv Jensen (OvB).

Norgga ekonomiija nuppástuhttin galgá joatkašuvvat, joksan dihte dálkkádatmihtuid ia vai boahtteáigámet šaddá fámoleabbo ja ceavzileabbo.

-Sihkkarastin dihte ahtanuššanovddideaddji ekonomiija joatkit mii ruhtadanpolitihka ovddasvástideaddji váldolinnjáid. Dát bušeahtta lea ekonomalaš dillái heivehuvvon ja dat dahká Norgga dorvvoleabbon ja nannoseabbon, dadjá ruhtadanministtar.

Go ekonomiija lea nanus, de lea riekta čavget ruhtadanpolitihka ja láhčit dili ođđa bargosajiid ásahemiide priváhta fitnodagain. 2019 stáhtabušeahtas lea neutrála váikkuhus norgga ekonomiijai. Oljoboađuid geavahus lea 2,7 proseantta Stáhta olgoriikka penšuvdnafoanddas.

Ráđđehus lea vuoruhan ahtanuššanovddideaddji vearro- ja divatgeahpádusaid maiddái 2019 bušeahtas, ja áigu ain áŋgiruššat máhtolašvuođa, johtolaga, dearvvašvuođa ja suohkaniid buriid bálvalusfálaldagaid ovdii.

– Mii addit bearrašiidda ja fitnodagaide stuorit ekonomalaš friddjavuođa go geahpedat vearuid ja divadiid. Dat dahká eanet geasuheaddjin ráhkadit ođđa bargosajiid ja eanet gánnáhahttin bargat. Mii hukset geainnuid ja ruovdemáđijaid alla leavttuin, ja áŋgiruššat dutkama, innovašuvnna ja gelbbolašvuođa ovdii. Mii álkidahttit eanaš olbmuid árgabeaivvi, seammás go nannet gilvonávccaid ja láhčit nuppástuhttindoaimmaid ruonas, jierbmás ja eanet ođasmahtti ealáhuseallima várás, dadjá ruhtadanministtar.  

Ráđđehus almmuhii Jeløy-jolggaštusas doaibmabijuid vai eambbogat bohtet ruovttoluotta bargui ja buoridan dihte searvadahttima norgga servodahkii. Bušeahtas deattuhuvvojit searvadahttindoaimmat, ja eanet ruhta várrejuvvo searvadahttinloktemii.

-Buriid áiggiid galgat geavahit dasa ahte oažžut eambbogiid searvat Norgga bargoeallimii dál go fitnodagat jearahit eanet bargiid. Seammás galgat addit mearrediđolaš veahki daid bearrašiidda geain lea heajos ekonomiija. Ráđđehus háliida dan geažil lasihit ássandoarjaga ja fállat nuvttá váimmusáiggi mánáidgárddiin daid bearrašiidda geain lea heajos tienas, dadjá ruhtadanministtar.

Ráđđehus vuoruha maid doaibmabijuid mat dahket Norgga dorvvoleabbon.

Suodjalusa guhkesáiggeplána čuovvuluvvo stuora investeremiiguin ja alla áigumušaiguin, sihke Hæren soahteveagas ja Ruovttusuodjalusas. Dan lassin nannejuvvo Politiija sihkkarvuođabálvalus, politiija objeaktasihkkarastin, ja eanet gearggusvuođaguovddážat galget huksejuvvot. Ráđđehus evttoha maid juolludit ruđaid vai politiija sáhttá virgádit eanet politiijaid geat áiddo leat čađahan Politiijaallaskuvlla, ja dat addá vejolašvuođa lasihit bargiid vuosttaldit joavko- ja nuoraidkriminalitehta.

– Dainna vugiin suodjalat mii olbmuid árgabeaivvi ja nannet gearggusvuođa, dadjá Jensen.

– Dorvvoleabbo Norggas lea maid sáhka buriid čálgoortnegiin. Dan geažil investeret mii buohcceviesuid, njuovžileabbo dikšofálaldagaid ja buoret boarrásiidfuolahusa. Mii buoridat čálggu suohkaniin ja nannet sosiála sihkkarvuođafierpmádaga go vuoruhat gárrenávnnasfuolaheami, psyhkalaš dearvvašvuođa ja doaimmaid eastadan dihte geafivuođa.

Dáhpáhusat Norgga olggobealde váikkuhit maid min dorvvolašvuhtii.

– Mii evttohat mearrediđolaš veahki alla dásis, earret eará vuosttaldit mariidna nuoskkideami. Dainna lágiin lea Norga mielde sihke ovddideamen ja doalaheamen stáđisvuođa máilmmis, ja čoavdimin oktasaš máilmmiviidosaš hástalusaid, dadjá ruhtadanministtar.

Bajás