Bušeahtta ekonomalaš ovdáneami, barggahusa ja ceavzilis čálgoservodaga várás

Ruhtapolitihkka lea áŋgirit geavahuvvon hehttet váikkuhusaid oljoboađuid njiedjamis. Norggas lea dál buorre ekonomalaš dilli. 2018 stáhtabušeahtas eat geavat dan dihte oljoboađuid nu ollu go maŋimuš jagiid. Ráđđehus vuoruha stuorrunovdáneaddji vearrogeahpádusaid ja áigu ain áŋgiruššat máhtolašvuođa, johtolaga, dearvvašvuođa ja čálggu ovdii suohkaniin.

– 2018 Stáhtabušeahtta lea boahtteáigái heivehuvvon. Ráđđehus vuoruha doaibmabijuid mat nannejit min buorredilálašvuođa, addet ođđa bargosajiid ja suddjejit Norgga boahtteáigái, dadjá finánsaministtar Siv Jensen (OB). 

Norgga ekonomiija lea ovdánan johtileappot go vurdojuvvui, ja dán jagi šaddá lassáneapmi  seamma go BNB-lassáneapmi, sullii 2 proseantta. Vuordimis dat lassána vel eanet boahtte jagi. 

– Mii leat Norgga oadjebasat stivren gáibideaddji áiggis. Ekonomalaš doaimmat leat sakka lassánišgoahtán, ja guorus gieđaide gávdnojit barggut miehtá riikka. Fitnodagain lea buorre bargomokta ja dáhttu investeret. Dalle galgá stáhta ložžet suittehiid vai diet buorit fámut besset doaibmat, dadjá finánsaministtar Siv Jensen. 

Ráđđehus evttoha neutrála stáhtabušeahta jahkái 2018. Oljoboađuid geavaheapmi lassána 6 miljárdda kruvnnuin ja dat lea 2,9 proseantta Stáhta olgoriikka penšuvdnafoanddas. 

Ráđđehus vuoruha vearrogeahpádusaid maiguin nannejit ovdáneami ja investeremiid, ja áigu nannet dutkama ja oahpu, geainnuid ja ruovdemáđija, dearvvašvuođabálvalusaid ja čálgofálaldagaid suohkaniin. Suodjalus ja siskkáldasstruktuvra galget buoriduvvot ja  buohcceviesut galget investerejuvvot. 

– Investeremat ja buvttadeapmi Norgga nannánjuolggis geahpeduvvojit dađis áiggi mielde. Mii fertet láhčit Norgga ekonomiijai máŋggalágan dienasvejolašvuođaid. Norgga nuppástuhttin- ja ođasmahttindoaimmat joatkašuvvet, cealká finánsaministtar Siv Jensen.