Bušeahtta, mii ovddida árvoráhkadeami ja buoret árgabeaivvi

- Jienasteaddjit leat čielgasit cealkán, ahte sii sávvet ođđa politihka, eai dušše ođđa ráđđehusa. 2014 bušeahttaevttohusas mii váldit vuosttaš lávkkiid ođđa ja buoret guvlui. Mii nannet máhttosuorggi, dearvvašvuođa, johtalusa ja dorvobáike- ja justiisasuorggi. Ráđđehus árvala viiddis vearrogeahpádusaid. Mii deattastit doaimmaid, maiguin movttiidahttit árvoráhkadeapmái ja ovddidit šaddama, ruhtadanministtar Siv Jensen cealká.

- Jienasteaddjit leat čielgasit cealkán, ahte sii sávvet ođđa politihka, eai dušše ođđa ráđđehusa. 2014 bušeahttaevttohusas mii váldit vuosttaš lávkkiid ođđa ja buoret guvlui. Mii nannet máhttosuorggi, dearvvašvuođa, johtalusa ja dorvobáike- ja justiisasuorggi. Ráđđehus árvala viiddis vearrogeahpádusaid. Mii deattastit doaimmaid, maiguin movttiidahttit árvoráhkadeapmái ja ovddidit šaddama, ruhtadanministtar Siv Jensen cealká.

Sundvolden-cealkámušas čujuhit dasa, ahte oljoruđaid geavaheami galgá heivehit ruhtadillái doaibmanjuolggadusa rámmaid siskkobealde. Nannánekonomiija ovdáneapmi orru njohcon maŋimuš áiggiid. Soaitá leat gaskaboddasaš dilli, muhto veadjá maid leat oktavuođas dainna, ahte ovdáneami goahcá dál alla gollodássi, buvttadannávcca hilljánis ovdáneapmi, bearatgottiid vealgi ja alla stohpohattit. Stáhtabušeahta hábmema ja oljodoaimmaid stuorát jearru geažil navdet nannánekonomiija nagodit ovdánit dábálaš vugiin boahtte jagi. Bargguhisvuođa jáhkket bissut dálá dásis, mii lea vuollegaš sihke norgga ektui ja riikkaidgaskasaččat.

Penšuvdnafoandda kapitála šaddá dál ereliiggán johtilit, seammás go reantodássi lea vuollin ja norgga ekonomiija kapasitehtain ávkkástallojuvvo lagabui dábálaš dásis. Dakkár dilis galgá oljoruđaid geavaheapmi leat navdojuvvon foandavuoittu vuolábealde (4-proseantta geidnosis), vai bušeahttapolitihkka nanne norgga ekonomiija ovdánit ain stáđđásit.

- Seammás lea mávssolaš geahččat masa mii geavahit ruđaid. Oljoruđaid berre geavahit nu, ahte daiguin lasihit ekonomiija ovdánannávccaid, ruhtadanministtar Siv Jensen dadjá. Go Stuorradiggi doarjjui doaibmanjuolggadusa, de ovttajienalaš ruhtadankomitea čujuhii dasa, ahte vearro- ja divatpolitihkka ja áŋgiruššan infrastruktuvrra, oahpu ja dutkama ovdii lea mávssolaš, vai norgga ekonomiija doaimmašii buorebut. Jos viidát geahpedit vearuhusa, de sáhttit movttiidahttit seastimii ja lasihit bargovejolašvuođaid. Vearrogeahpádusat eai nappo váikkut dušše ollislaš jerrui, muhto maiddái ekonomiija buvttadannákcii.

Ráđđehus oaivvilda, ahte oljoboađuid geavaheami lasiheapmi, mii vástida 0,5 prosentii Nannán-Norgga BNB:s, lea bures heivehuvvon norgga ekonomiija dillái. Leat deattastan doaimmaid, maiguin sáhttet movttiidahttit árvoráhkadeami ja nannet buoret ovdáneami, ovdamearkka dihte vuolit vearuid bokte.

Oljoboađuid árvalit geavahit 3,9 miljárdda eanet, go maid Stoltenberg-ráđđehus lei árvalan. Erohus 4-proseanttageidnosa ektui, namalassii dan ektui, man ollu reálavuoittu jáhkket oažžut foanddas, árvvoštallojuvvo leat lagabui 56 miljárdda kruvnno. Go mihtidit foandakapitála ektui, de árvalit oljoboađuid geavahit 2,9 proseantta.

- Mii váldit vuhtii buolvvaid bušeahttaevttohusas. Mii sihkkarastit maid doaibmafriijavuođa, mainna galgat birget ekonomiija váttis diliin boahtteáiggis ja sihkkarastit, ahte bušeahttapolitihkka lea nanus vaikko foandavuoitu livččiige vuollegut, go maid mii leat navdán. Mii deattuhit ahte 2014 bušeahtta galgá váldit vuhtii fitnodagaid, mat barget garrasit nana riikkaidgaskasaš gilvodilis, ruhtadanministtar Siv Jensen dadjala.

Vearro- ja divatgeahpádusat, mat nannejit ovdáneami
- Ráđđehusa 2014 vearro- ja divatrievdadusat čalmmustahttet, ahte vearro- ja divatpolitihka stivrejit dál ođđa guvlui, ruhtadanministtar Siv Jensen dadjala. Stoltenberg-ráđđehus lasihii vearro- ja divatdási, dát ráđđehus fas geahpeda ollislaš vearuhusa ja divadiid. Ráđđehus vuoruha geahpádusaid, maid vehkiin norgga ekonomiija nagoda buorebut ovdánit, ja maiguin sihkkarastet buorredili maiddái boahtteáiggis. Dábálaš boađuid vuollegut vearuheapmi ja vuolit opmodatvearru nannejit ovttas norgga ekonomiija ovdáneami. Ráđđehus heaittiha maid árbedivada. Vearrogeahpádusat leat oktiibuot sullii 8 miljárdda kruvnno, mat leat čoagganan (påløpt), ja 4,8 miljárdda kruvnno, mat leat girjejuvvon 2014. Árvalus mielddisbuktá geahpádusaid sihke olbmuide ja fitnodagaide.

Áŋgiruššamat
Ráđđehus vuoruha 2014 bušeahttaárvalusastis johtalusa, dearvvašvuođa ja boarrásiidfuolaheami, máhtu, bolesa ja sihkarvuođa. Ráđđehusa juolludemiid lasáhusat:

  • riikkageainnuide ja ruovdemáđiajii oktiibuot 1 446 miljovnna kruvnno lasi. Ruđat juhkkojuvvojit sierra doaimmaide. Ráđđehus árvala maid juolludit 20 miljárdda kruvnno kapitálabidjun infrastruktuvrafondii.
  • dearvvašvuhtii ja boarrásiidfuolaheapmái 390 miljovnna kruvnno lasi. Bušeahttaárvalus mielddisbuktá eanet divššohasaid dálkkodeami buohcceviesuin, nannosut gárrendivššu ja eanet doarjaga buhcciidsiidasajiid ja fuolahanásodagaid huksemii.
  • máhttosuorgái 330 miljovnna kruvnno lasi. Ráđđehus árvala earret eará áŋgiruššat oahpaheddjiid joatkkaoahpu, fidnofágaid ja dutkamii ovdii.
  • giddagassajiide, bolesii ja olgoriikalaččaid suorggi doaimmaide 334 miljovnna kruvnno lasi. Ruđaiguin lasihit gednenkapasitehta (dá. soningskapasitet), luvvet bolesa jahkebargguid ja lasihit riikkasfievrredemiid logu.

Ráđđehus ii lasit ollislaš gollodási. Dat árvala ollu gollogeahpádusaid, mat earret eará fátmmastit guovlluid ovdánahttinruđaid, skuvllaid šattus- ja ruonasortnega ja kulturdoarjagiid. Árvalit maid geassit árvalusa, man mielde mánáid váldet mánáidgárdái guovtti juogus, árvalit rievdadit virgefriijavuođa njuolggadusaid ja ásahit CO2 –buhtadusortnegii vuolimus earrehatti.