Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Stáhtabušeahtta 2020:

Bušeahtta mii ráhkkanahttá Norgga boahtteáigái

Norggas lea dál buorre dilli. Fitnodagain lea mokta ja dáhttu investeret. Sii ráhkadit ođđa bargosajiid gávpogiin ja gilážiin. Ráđđehus geavaha buriid áiggiid vuoruhit doaibmabijud mat veahkehit ovddidit ruonábut, eanet ođđaáigásaš ja oadjebas Norgga.

- Mii joatkit investermis buriid geainnuid, ruovdemáđiijaid ja oktasašjohtolatfálaldagaid. Olbmot galget oadjebasat ja johtilit joavdat ruoktot. Dan lassin vuoruhat mii dutkandoaimmaid ja teknologiijačovdosiid mat geahpedit nuoskkideami ja ovddidit ruoná bargosajiid. Dat leat mielde nannemin fitnodagaid gilvonávccaid miehtá riikka, dadjá ruhtadanministtar Siv Jensen (OvB).

Maŋimuš jagi leat 50 000 eanet olbmo ožžon barggu. Njeallje olbmo viđa olbmos barget priváhta suorggis. Dat dieđusge buorida min čálgoservodaga ceavzilvuođa, mii buohkaide lea dehálaš. Jos vel bargguhisvuohta ii leamaš nu vuollegaš logi jahkái, de lea ain ollugat geain ii leat vejolašvuohta oažžut barggu. Ráđđehusa dehálaš mihttomearri lea ahte eanebuid gealbudahttit ja searvadahttit bargoeallimii.

- Min mielas lea dehálaš ahte mánáidgárddit ja skuvllat fállet árra veahki, ja mii vuoruhat doaibmabijuid mat duddjojit bearrašiidda buriid eavttuid ja skuvlii buori kvalitehta. Dienna lágiin mii ráhkkanahttit nuoraid boahtteáiggi bargomárkanii ja vejolašvuođa lihkostuvvat bearoškeahttá duogážis, dadjá ruhtadanministtar.

Ráđđehus áigu ain vuoruhit doaibmabijuid mat váikkuhit dasa ahte sii geat váttisvođaid geažil leat gártan olggobeallái ožžot ođđa vejolašvuođaid.

- Dáinna bušeahttaevttohusain ollašuhttit mii gárrenmirkkosuorggi buoridanplána. Ja mii oaidnit ahte dat ávkkuha. Ollugat sis geain leat gárrenmirkkováttisvuođat leat doaimmas ja ožžot barggu, dadjá ruhtadanministtar.

Ráđđehus joatká vuoruheames politiija- ja suodjalussuorggi. 2020:s juksat mii mihttomeari ahte guokte politiijabargi galget virgáduvvot juohke 1 000 ássi nammii, ja ahte suodjalussuorggi guhkesáiggiplána galgá čađahuvvot.

- 2020 bušeahttaevttohusa lasáhusain leat mii lasihan juolludusa Suodjalussii badjel 8 miljárdda ruvnnuin áigodagas 2017-2020. Dat lea stuorimus doarjjalassáneapmi suodjalussii ođđa áiggis. Norggas galgá leat oadjebas ássat, dadjá Jensen.

Oadjebasvuođas lea sáhka das ahte veahki galgá oažžut go dárbbaša. Bušeahttaevttohusas mii vuoruhat investeremiid mat nannejit dearvvašvuođafálaldagaid ja boarrásiiddikšofálaldagaid.

- Mii láhčit 2 000 ođđa ollesjándur fuolahussaji, ja ásahat sierra boarrásiidáittardeaddji. Dan lassin buoridat mii ekonomiija deháleamos ásahusaide mat fállet čálgofálaldagaid, namalassii suohkaniidda, dadjá Jensen.

Norgga rájáid olggobealde nuppástuvvet globála ja ekonomalaš fápmogaskavuođat, mat sáhttet bidjat min eahpesihkkaris dillái. Norga galgá ain fuolahit ahte mis lea buorre riikkaidgaskasaš ovttasbargu, ja mii čuovvut iežamet internationála geatnegasvuođaid. Seammás galgat čađahit boahtteáigái heivehuvvon investeremiid ja jođihit ovddasvástideaddji ekonomalaš politihka. Buorre ja nana ekonomiija lea min buoremus suodjalangaskaoapmi.

- Go buriid áiggiid seastit ruhtageavaheami, de hehttet ekonomiija hedjoneamis maŋit áiggis.  Dat lea mielde nannemin gilvalanvuoimmi ja viidáset ovdáneami, dadjá ruhtadanministtar.

Bajás