Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Jagi 2020 reviderejuvvon nationálabušeahtta

Bušeahtta mii veahkeha min birgehit iežamet árgabeaivvi

Norgga ekonomiija ii leat ráfiáiggis leamaš nu rašes dilis go dál. Seammás ráđđehus bidjá buot návccaid dasa ahte ráhkadit ekonomalaš vuođu vai beassat eret roassodilis.

– Mii eallit dál hástaleaddji áiggis. Ollu norgalaččain ii leat bargu, ja váldosivvan dasa lea ahte sii leat virgeluomus. Ollugat dovdet eahpesihkkarvuođa go eai dieđe lea go sis bargu masa máhccat, ja lea go fitnodagas birgenvuođđu maŋŋil go roassu lea nohkan. Danne evttohat ollu doaibmabijuid mat ovddidit gelbbolašvuođa ja ruoná molsašumi boahtteáigái. Mii áigut ráhkadit eanet bargosajiid ja searvadahttit eambbogiid bargoeallimii, cealká stáhtaministtar Erna Solberg.

Olles máilmmis lea dilli dál hui duođalaš ja váttis, maid ođđa áiggis eat leat vásihan. Corona-njoammudávda dagaha duođalaš dearvvašvuođaváikkuhusaid ollu olbmuide. Njoammudávddaid viiddis eastadandoaibmabijut sihke min riikkas ja muđui leat váikkuhan dasa ahte norgga ekonomiija árvoháhkan lea sakka njiedjan. Reviderejuvvon bušeahta doaibmabijuiguin mii háliidat joatkit   beaktilis ruhtapáhkaid mat juo leat álggahuvvon, veahkehan dihte olbmuid ja fitnodagaid birget hástaleaddji áiggis, mas mii dál leat.

– Ovttas galgat váldit árgabeaivámet ruovttoluotta. Dáinna bušeahttaevttohusain háliidat lasihit doaimmaid miehtá riikka, ja láhčit dili ruoná nuppástuhttimii ja beaktilis ealáhuseallimii. Mii vuoruhat maiddái buohcceviesuid ja bálvalusaid rašes mánáid várás. Nuorat ja boarrásat galget dovdat oadjebasvuođa ja oažžut veahki maid dárbbašit, dadjá ruhtadanministtar Sanner.

Ráđđehusa jagi 2020 reviderejuvvon bušeahttaevttohus mearkkaša ahte oljoboađut geavahuvvojit váile 420 miljárdda kruvnno. Dat dahká 4,2 proseantta Stáhta penšunfoandda olgoriika kapitálas. Nannán-Norgga BNP-mihtuid mielde meroštallojuvvo bušeahttaimpulsa 5,1 prosentii.

– Lea leamaš áibbas dárbbašlaš lasihit ruhtageavaheami dan dilis mas mii leat. Sihke danne go fertet váruhit ahte dilli ii šatta ain váddáseappot, ja ceavzilis fitnodagaid veahkehit roasu čađa vai sáhttet ráhkadit bargosajiid ja ahtanuššat dan beaivvi go árgabeaivámet váldit ruovttoluotta, dadjá ruhtadanministtar. 

Norggas lea buoret dilli go ollu earáin. Ovdal roasu lei mis alla barggolašvuohta, vuollegis bargguhisvuohta, buorre buvttadeapmi, beaktilis báŋkkut ja buresdoaibmi ekonomiija. Mis leat ealáhusat mat leat čeahpit nuppástuhttit iežaset ja alla luohttámuš servodagas.

– Go mii dál veahážiid mielde rahpat servodaga ja geahpidat njoammudávddaid eastadandoaibmabijuid, de lea dárbu dálá doaibmabijuid muddet ja dađistaga álggahit ođđa vai ekonomiija fas buorránišgoahtá ja olbmot fas boahtigohtet bargui. Mii fertet muitit ahte hástalusat mat ledje ovdal coronaroasu eai leat jávkan. Ovddusguvlui lea dehálaš geahččat áššiid guhkitáiggi perspektiivvas, dadjá Sanner. 

Reviderejuvvon bušeahta meannudeapmi šaddá earálágan dán jagi.  

– Stuoradiggi meannudii juo njukčamánus ja cuoŋománus njeallje stuora heahtepáhka, mat mielddisbuktet stuora váikkuhusaid stáhtabušehttii. Ráđđehus lea dan lassin Stuoradikki mieđihemiin almmuhan ahte sierra proposišuvdna galgá ovddiduvvot miessemánu/geassemánu molsumis, mii galgá sisttisdoallat eanet doaibmabijuid vai beassat eret coronaroasus, dadjá Sanner. 

Ráđđehusa dáhttu lea ahte gielddat ja fylkkat galget oažžut buhtaduvvot lassigoluid ja dienasmassima maid leat gillán corona njoammudávdda geažil, vai gielddasuorgi sáhttá joatkit doaimmaidis.

Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Ovddit jagi proseanttalaš rievdadus jos eará ii leat almmuhuvvon.

 

Mrd. kruvnno1

     

 

2019

2019

2020

2021

Bruttonationálabuvtta

3 537,6

1,2

-2,0

 

Das: Nannán-Norga

3 039,0

2,3

-4,0

4–7

Priváhta geavahus

1 593,8

1,7

-8,5

 

Almmolaš geavahus

866,2

1,7

3,2

 

Bruttoinvesteremat bistevaš kapitálas

       

Daid gaskkas: Almmolaš hálddašeapmi

211,3

6,9

2,7

 

Eará váldologut:

       

Barggahus, olbmot

 

1,7

-1,0

 

Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi)

 

3,7

5,1

 

Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)2

 

2,2

5,9

 

Jahkebálkká lassáneapmi

 

3,5

1,5

 

Konsumhaddelassáneapmi (KPI)

 

2,2

1,0

 

Luondduoljohaddi, kruvnnut juohke fáhtas (jotkkolaš hattit)

 

564

331

 

Luondduoljohaddi, USD juohke fáhtas (jotkkolaš hattit)

 

64,1

33,2

 

Dállodoaluid seastinlogut (dássi)3

 

7,6

15,6

 

BNP-ovdáneapmi Norgga gávpeguimmiin4

 

1,9

-6,0

 

Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu, pst.5

 

1,6

0,9

 

Importabuohtastahttojuvvon kruvdnokursa, jahkásaš rievdadus, pst.6

 

2,9

10,1

 

1 Gaskaboddosaš nationálarehketdoallologut, jotkkolaš hattit.

2 Mihtiduvvon proseanta AKU-bargoveagas.

3 Das leat mielde ideála organisašuvnnat.

4 Norgga 25 deháleamos gávpeguoimmi buohtastahttojuvvon norgga eksportagálvvuiguin Nannán-Norggas.

5 Meroštallojuvvon njukčamánu mearreáigehattiid ektui.

6 Positiivvalaš logut almmuhit heajos kruvdnoárvvu.

Gáldut: Statistihkalaš guovddášbyrå, OECD, nationála gáldut, Norgga Báŋku, Nav, Reuters, ja Ruhtadandepartemeanta

Tabealla 2 Stáhta bušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. Kruvnno.

 

2018

2019

2020

Sisaboađut oktiibuot

1 350,6

1 407,4

1235,0

1 Sisaboađut petroleumdoaimmain

273,5

283,2

125,8

1.1 Vearut ja divadat

117,3

140,4

39,8

1.2 Eará petroleumsisaboađut

156,2

142,9

86,0

2 Sisaboađut earret petroleumsisaboađut

1 077,1

1 124,2

1 109,2

2.1 Vearut ja divadat Nannán-Norggas

986,4

1 030,9

1 011,7

2.2 Eará sisaboađut

90,6

93,3

97,5

Golut oktiibuot

1 318,1

1 378,1

1616,8

1 Golut petroleumdoaimmaide

22,6

26,3

28,0

2 Golut earret petroleumdoaimmaide

1 295,6

1 351,8

1588,8

Stáhtabušeahta badjebáza ovdal sirdima Stáhta olgoriikka
penšunfondii

32,4

29,3

-381,8

- Netto ruhtaboahtin petroleumdoaimmain

251,0

256,9

97,8

= Oljomuddejuvvon badjebáza

-218,5

-227,6

-479,6

+ Sirdojuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

225,5

228,6

479,6

= Stáhtabušeahta badjebáza

7,0

0,9

0,0

+ Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

25,4

28,4

-381,8

+ Stáhta penšunfoandda reantoboađut ja vuoitu jna.1

225,0

247,5

258,0

= Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot1

257,4

276,7

-123,8

Memo:

     

Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu2

8 484

8 243

10 086

Stáhta penšunfoandda márkanárvu2

8 724

8 483

10 355

Álbmotoaju ahkepenšuvdnageatnegasvuođat2,3

8 407

8 722

9 088

Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon vuollebáza, mrd. kruvnno

225,1

245,2

419,6

Foandakapitála proseantan

2,7

3,0

4,2

Nannán-Norgga BNP-logut proseantan

7,6

8,0

13,1

Bušeahttaimpulsa, proseantaovttadat4

-0,4

0,4

5,1

Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi, pst

0,7

1,7

12,1

 Das eai leat mielde kursavuoittut dahje –massimat.

Jagi álggus.

3 Čohkkejuvvon ahkepenšuvnna vuoigatvuođaid dáláárvu maid álbmotoadju lea geatnegahtton máksit.

4 Positiivva logut govvidit ahte bušeahtta orru leamen ekspansiiva. Das ii vuhtiiváldojuvvo ahte sisaboahto- ja gollopoasttat sáhttet mearkkašit iešguđet láhkai ekonomiija dillái.

Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášbyrå.

Bajás