Buohcceviesuid ekonomiija nannejit 2,7 miljárddain 2014

Ráđđehus árvala geavahit 300 miljovnna kruvnno priváhta aktivitehta lasiheapmái, nu ahte vuordináiggit otnot. 2014 stáhtabušeahtas ráđđehus árvala nannet buohcceviesuid ekonomiija 2,7 miljárddain kruvnnuin, jos buohtastahttá 2013 salderejuvvon bušeahtain.

– Ráđđehus ovddida odne bušeahta, mii lea divššohasaid buorrin. Mii nannet buohcceviesuid ekonomiija, vai sáhttit oanidit vuordináiggiid, ja lasihit dálkkodankvaliteahta ain eanet, dearvvašvuođa- ja fuolahanministtar Bent Høie dadjala.

Oanidit vuordináiggiid

Bušeahtain láhčit dilálašvuođaid dasa, ahte buot divššohasdálkkodeami lasihit 2,6 proseanttain. Dat lea 0,3 proseantta eanet go Stoltenberga ráđđehusa bušeahttaárvalusas, ja dat lea buohcceviesuid stuorámus aktivitehtalasáhus mange bušeahtas goassige.

– Spesialistadearvvašvuođabálvalusa váldodoaimmaid galget čoavdit almmolaš buohcceviesuin. Ollu divššohasat vurdet dattetge dárbbašmeahttun guhká vealtameahttun divššu, maiddái dalle go priváhta doaimmain livččii kapasitehta. Danin mii geavahišgoahtit eanet priváhta bálvalusaid dakko gokko sáhttit oanidit vuordináiggiid, Høie dadjala.

2014 barggahandokumeanttain gáibidišgohtet, ahte guovlluid dearvvašvuođafitnodagat geavahit priváhta aktevrraid eanet go ovdal. Kapasitehta, mainna sáhttet ávkkástallat dálá soahpamušaid ja háhkannjuolggadusaid olis, galgá váldojuvvot atnui johtilit. Priváhta aktevrraide galgá sihkkarastit einnostahttivuođa ja guhkes áiggi sihkarvuođa háhkamiid oktavuođas.

Áŋgiruššet eanet gárrensuorggi, psykihkalaš dearvvašvuođa ja veajuiduhttima ovdii

Leat árvalan juolludit 300 miljovnna kruvnno lasi, mas 255 miljovnna kruvnnuin ostet lasi priváhta bálvalusaid gárren-, psykihkalaš dearvvašvuođa ja veajuiduhttima suorggis. 45 miljovnnain kruvnnuin ostet eanet MR-iskkademiid priváhta rádiologalaš doaimmain, dahje gitta 10 proseantta ovddas.

Árvalit lasihit ISF-máksomeari 40 proseanttas 50 prosentii 2014. Áŋgiruššamiin stivrejuvvon ruhtademiin (Innsatsstyrt finansiering – ISF) dahket guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid bušeahtaid osiid sorjavažžan das, man ollu ja makkár divššohasaid dain dálkkodit. Gielddaid oasseruhtadeapmi lea ain 20 proseantta.