Davviguovllustrategiija ráfálaš, ovdáneaddji ja ceavzilis davviguovlluid várás

Ráđđehus áigu nannet ollislaš lahkoneami davviguovlluidpolitihkas ja eanet vuoruhit máhttovuđot ealáhusovdáneami ja vuođđostruktuvrraid davvin.

Davviguovlluin leat stuora ovdánanvejolašvuođat main lea mearkkašupmi olles riikii. Mearraborramuš, petrovla, skiipajohtolat ja mátkeealáhus leat ealáhusat mat ovdánit ja ahtanuššet. Ráđđehus ovddida dál strategiija sihkkarastit eanet ovdáneami ja ahtanuššama.  Sii geat ásset davviguovlluin dihtet buoremusat movt vejolašvuođaid sáhttá geavahit ja ovddidit.  Davviguovllupolitihkka galgá danne hábmejuvvot ovttasbarggus ealáhuseallimiin, ásahusaiguin ja álbmotválljejuvvon áirasiiguin davvin.

- Ovdáneapmi Davvi-Norggas lea buoret go muđui riikkas, ja ovdáneapmi boahtá ávkin olles Norgii. Ráđđehus áigu ollislaččat áŋgiruššat davviguovlluid ovdáneami ovdii ja Davvi-Norga galgá šaddat okta riikka stuorimus ovdáneaddji ja ceavzilis guovlun, cealká stáhtaministtar Erna Solberg.

Ođđa strategiija lea vuođđuduvvon Ráđđehusa vihtta vuoruhuvvon áŋgiruššansuorggi ala mat leat raporttas Davviguovllut 2014: riikkaidgaskasaš ovttasbargu, ealáhusovdáneapmi, máhtolašvuohta, vuođđostruktuvra ja birasgáhtten, sihkkarvuohta ja gearggusvuohta. Dát suorggit leat mearrideaddjin davviguovlluid ceavzilis boahtteáigái.

Davviguovllut leat Norgga deháleamos olgoriikapolitihkalaš beroštupmesuorgi. Davviguovlluin čađahuvvo olgoriika- ja sisriikapolitihkka. Davviguovlluid eallimis lea sáhka sihke stuorapolitihkas ja árgabeaivveeallimis mii guoská buohkaide geat dáppe ásset. Buorre riikkaidgaskasaš ovttasbargu lea mearrideaddjin fuolahit sihkkarvuođa, birrasa ja resurssaid davviguovlluin.   

Norggas galgá ain leat njunuš rolla Árktalašguovlluid hálddašeamis ja ovdánahttimis. Riddostáhtan lea mis erenoamáš ovddasvástádus láhčit sihkkaris ja birasseasti doaimmaid davvin. Ráđđehus áigu dan geažil ásahit biras- ja oljogáhttenguovddáža Lofuhtii/Viestterállasii mii galgá šaddat nationála ja riikkaidgaskasaš njunuš gealboguovddážin man bargun lea gozihit oljonuoskkidemiid ja maritiibma plástanuoskkidemiid. Davviguovlluin ii leat jiekŋa mii sirre, muhto mearra mii čatná guovlluid oktii. Davviguovllupolitihka ja mearrapolitihka ferte dan geažil geahččat oktilaččat.

- Vaikko ollu sajiin máilmmis lea ráfehisvuohta, de leat mii nagodan bisuhit Árktalašguovlluid ráfálaš guovlun, gos ovttasbargu lea dábálaš. Norgga davviguovlluid ovdáneapmái lea áibbas dárbbašlaš ahte mii nagodat čoavdit oktasaš hástalusaid iežamet davvi ránnjáiguin. Nu áigut ge ollu investeret riikkaidgaskasaš ovttasbargui Árktalašguovllus, dadjá olgoriikaministtar Børge Brende.

Norga galgá leat njunnošis ovddideamen máhtolašvuođa davviguovlluid birra, davviguovlluid várás ja davviguovlluin. Dat mielddisbuktá ođđa bargosajiid ja ahte Norga sáhttá bidjat eavttuid davviguovlluid ovdáneapmái. Strategiija dieđiha ahte fylkkagielddat ja gielddat davvin fertejit buorebut ovttasbargat lokten dihte oahppokvalitehta olles oahppomannolagas.    

Okta eará dehálaš mihttomearri lea buoridit árvoráhkadeami Davvi-Norgga fitnodagain mat leat vuođđuduvvon davviguovlluid rikkis resurssaid ala. Ráđđehus áigu vuosttamužžan áŋgiruššat oažžut  eanet gilvonávccalaš gálvolágideddjiid. Nubbi lea ahte ráđđehus áigu addit fitnodagaide eanet vejolašvuođaid geavahit dutkamiid. Sii geat ásset ja barget dáid guovlluin huksejit buriid servodagaid. Ráđđehus lea danne ásahan Regionála davviguovlluforuma vai politihkalaš gulahallan davviguovllupolitihka birra šaddá buoret gaskal nationála ja regionála eiseválddiid ja Sámedikki. 

- Davvi Norggas leat hirbmat stuora vejolašvuođat ovdánit, ahtanuššat ja bargosajiid dáfus. Go máhtolašvuođa buoridat, ja go gelbbolašvuođa ja dutkama čatnat lagabui ealáhuseallima ja nannet báikegottiid, de šaddá Davvi-Norga dat ovdáneaddjiguovlun maid Norga dárbbaša,  dadjá gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner. 

Ahtanuššan ja ruoná nuppástuhttin eaktuda doaibmi vuođđostruktuvrra. Ráđđehus lea ovddidan stuora vuođđostrukturinvesteremiid Nationála fievrridanplánas. Ráđđehus áigu bargat dan ovdii ahte oažžut sadjái buriid gulahallanvuogádagaid davviguovlluin ja láhčit buriid govdafierpmádatčovdosiid Davvi-Norgii ja moanat fiberjohtasiid Davvi-Norggas olgoriikii. Fievrrideapmi lea maid dehálaš ovttasbargofáddá ránnjáriikkaiguin. Dávjá fievrriduvvo norgga gálvu johtilepmosit Ruoŧa dahje Suoma čađa.

- Ráđđehus áigu eanet áŋgiruššat dan ovdii ahte geavahit daid vejolašvuođaid maid davviriikalaš ovttasbargu addá ovdánahttit davviguovlluid. Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat dál ságastallamin movt riikkaid nanu ealáhusat davvin sáhttet dievasmahttit nubbi nuppi. Vuođđostruktuvra lea maid dehálaš ovttasbargosuorgi, dadjá EES- ja EO-ministtar ja davviriikalaš ovttasbargoministtar Frank Bakke-Jensen.

Ráđđehus áigu:

  • Ásahit biras- ja oljogáhttenguovddáža Lofuhtii/Viestterállasii mii galgá šaddat nationála ja riikkaidgaskasaš njunuš gealboguovddážin man bargun lea gozihit oljonuoskkidemiid ja maritiibma plástanuoskkidemiid.
  • Árvvoštallat ásahit Gealboguovddáža mearra ja árktalaš áššiid várás Romsii
  • Ásahit lágideddjiidovdánahttinprográmma ja álkit ovttasbargovuogádaga fitnodagaid ja máhttoásahusaid gaskka
  • Almmuhit 24. konsešuvdnavuoru
  • Soahpat geatnegahtti ovttasbarggu buoridan dihte oahppomannolaga kvalitehta gaskal stáhta, regiovnnaid ja eará gealbopolitihkalaš berošteddjiid
  • Oahpaheddjiide vuolidit studieloana
  • Investeret 40 mrd. kruvnnu Davvi-Norgii, Nationála fievrridanplána 2018-2029 bokte
  • Oažžut sadjái buoret gulahallanvuogádaga davviguovlluide
  • Láhčit buoret govdafierpmádatčovdosiid Davvi-Norgii ja eanet fiberjohtasiid Davvi-Norggas olgoriikii