Dehálaš válljejumit Stáhta penšunfoanda olgoriikii

Oasusoassi, investeremat noterekeahtes infrastruktuvrii ja stáhtaobligašuvnnaid njuolggadusat leat dehálaš fáttát 2016 foandadieđáhusas.

Oasusoassi
Oasusoassi strategalaš referánsaindeavssas lea ovttaskasmearrádus mas lea stuorámus mearkkašupmi Stáhta penšunfoanda olgoriikka (SPU) vurdojuvvon vuitui ja riskii. Oassi lea dál 62,5 proseantta. Ossosiin lea stuorát vurdojuvvon vuoitu go obligašuvnnain, muhto seammás eanet riska. 

– Ráđđehus evttoha lasihit oasusoasi 70 prosentii oppalaš árvvoštallama vuođul neavvagiin maid leat ožžon. Dát eaktuda govda politihkalaš ovttamielalašvuođa ja návccaid doalahit investerenstrategiija, maiddái áigodagain goas leat stuorra rievdadusat foandda árvvus, dadjá finánsaministtar Siv Jensen.

Foanda galgá addit stuorámus lági mielde vuoittu mearálaš riskka siskkobealde. Ráđđehus oaivvilda ahte 70 proseantasaš oasusoasi riska oba lohkái lea dohkálaš. Evttohus ii leat vuođuštuvvon vurdojuvvon reálavuoittu unnit árvvoštallamiin, dahje ahte áigemuddu árvvoštallojuvvo erenoamáš muttágin.

Noterekeahtes infrastruktuvra
– Ii leat dálkkádatgažaldat jus Stáhta penšunfoanda olgoriika galgá investerejuvvot noterekeahtes infrastruktuvrii, muhto vuosttažettiin gažaldat foandda hálddašeami riskkas. Rabas ja politihkalaččat nannejuvvon stáhtalaš foanda nugo min ii heive guoddit riskka dákkár investeremiin, go buohtastahttá eará investoriiguin. Ráđđehus ii hálit danne addit vejolašvuođaid investeret noterekeahtes infrastruktuvrii dál, dadjá finánsaministtar Siv Jensen. 

Dieđáhusas válddihit erenoamáš hástalusaid investeret noterekeahtes infrastruktuvrii. Máinnašeapmi árvvoštallá politihkalaš, beaggindilat ja regulatoralaš riskkaid, earret eará mas vuolggasadji lea konsuleantafitnodaga McKinsey raporta. Raporttas čujuhuvvo dasa ahte aktivaluohkká fátmmasta viidát elrávdnjebuvttademiin ja girdišiljuin gitta sosiála infrastruktuvrii nugo buohcciviesut ja giddagasat. Čujuhuvvo maiddái dasa ahte investeremat noterekeahtes infrastruktuvrras leat kompleaksa, rievddadit olu prošeavttaid mielde ja gáibidit spesialiserejuvvon gelbbolašvuođa investororganisašuvnna máŋgga lađđasis, maiddái stivrendásis.

Norgga Báŋkku reivves boahtá ovdan ahte infrastrukturprošeavttat maid báŋku atná relevántan, leat investeremat ásahuvvon ealáhusain nugo energiija, gulahallan ja fievrrideapmi ođđaáigásaš márkaniin, vuosttažettiin Eurohpás, Davvi-Amerihkás ja Oceanias.

– Lea govda politihkalaš ovttaoaivilvuohta das ahte foanddas lea ruđalaš ulbmil, ja ahte dat ii galgga leat olgoriikka- iige dálkkádatpolitihka gaskaoapmin, dadjá finánsaministtar Siv Jensen. 

Stáhtaobligašuvnnaid njuolggadusat
2015 foandadieđáhusa meannudeami olis bivdii Stuorradiggi finánsalávdegotti árvvoštallat foandda investeremiid njuolggadusaid stáhtaobligašuvnnaide, Norgga Báŋkku ruđalaš riskka árvvoštallama reaidun.

Finánsadepartemeanta mearrida Norgga Báŋkku SPU-hálddašeami mandáhta. Ruđalaš riskka vuhtiiváldin investeremiin stáhtaobligašuvnnaide lea sin mielas bures vuhtiiváldon dálá mandáhtas ja báŋkku čuovvoleamis mandáhta mearrádusain. Departemeanta dáhttu foandadieđáhusas rievdadit mandáhta nu, ahte váldostivra galgá dohkkehit stáhtaobligašuvnnaid juohke addinriika, ja ahte galgá raporteret rutiinnaid ja vuogádagaid dohkkehit stáhtaobligašuvnnaid addimiid.

– Mis leat buorit njuolggadusat dustet ruđalaš riskka investeret stáhtaobligašuvnnaid foanddas. Dát nannejuvvo eanet rievdadusaiguin maid mii evttohit, dadjá finánsaministtar Siv Jensen.

Oljo- ja gássaossosat SPU:s
2017 perspektiivadieđáhus guorahallá iešguđet doaibmabijuid mat sáhttet várjalit norgga ekonomiija bistevaš oljo- ja gássadietnasa njiedjamiin. SPU-ossosiid vuovdin oljo- ja gássafitnodagain árvvoštallojuvvo heivemeahttun ja unnán váikkuheaddji gaskaoapmi dán oktavuođas.

– Ráđđehusa váldoulbmil lea leamaš dagahit norgga ekonomiija unnit sorjavaš oljjus ja eanet nuppástuhttinfámolaš. Dalle dárbbašit mii vuosttažettiin gelbbolaš bargoveaga ja produktiivvalaš ealáhusaid. Vuovdit foandda oljo- ja gássaossosiid lea spiehkasteapmi, eat ge mii dainna gillá eanet bistevaš oljodietnasiid njiedjama geažil, dadjá finánsaministtar Siv Jensen.

__________