Dutkan nuppástuhttima várás

Máhttu šaddá dađistaga deháleappot ealáhuseallima gilvonávccaide ja árvoráhkadeapmái. Dutkan ja ovdánahttin (FoU) lea eaktun bures lihkostuvvan norgga ekonomiija nuppástuhttimii. Ráđđehus lasiha dan geažil FoU ruđaid 2,1 miljárdda kruvnnuin 2016:s.

-Eahpesihkkaris ekonomalaš áiggiid lea dat ahte investeret dutkamii ja ovdánahttimii dat jierpmáleamos maid sáhttit dahkat, cealká máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen. 

Lassi FoU-juolludus mearkkaša ahte duohtalassáneapmi diimmá ektui lea dalle 4,1 proseantta.  Almmolaš ruhtadeapmi dutkamii ja ovdáneapmái lea jagi 2016 bušeahttaárvalusas vuos meroštallojuvvon sullii 32,5 miljárdda kruvdnui.  

-Go investeret dutkamii de dat addá áiggi mielde ollu stuorit vuoittu go dat ruhta maid  juolludat – ovdamearkka dihte buoret álbmotdearvvašvuođa, eanet bargosajiid, buoret gálvvuid ja buoret bálvalusaid, dadjá ministtar. 

Guhkesáiggeplána

2,1 miljárdda kruvnnu sturrosaš lassáneamis ráđđehus árvala geavahit sullii 760 miljovnna kruvnnu čuovvolit Guhkesáiggeplána dutkamii ja alitoahpahussii.  Plánas, maid Stuoradiggi dohkkehii ovdalis dán jagi, leat golbma bajitdási mihttomeari: Nannet Norgga gilvonávccaid, čoavdit stuora servodathástalusaid ja fágabirrasiid ovdánahttit. 

Guhkesáiggeplána ceahkkálasplánaid čuovvoleamis ráđđehus árvala 125 ođđa rekruterenvirggi, 135 miljovnna kruvnnu vai sáhttit movttiidahttit searvama EO dutkanovttasbargui Horisont 2020 ja 25 miljovnna kruvnnu dutkama vuođđostruktuvrii. 

Ráđđehus vuoruha earret eará ealáhusguvllot dutkama, veadjehahtti teknologiijaid, dutkanguovddážiid mat ovddidit birasseasti energiija ja nannet dutkansuorggi gos kvalitehta biddjo eaktun oažžut ruhtadoarjagiid. Bušeahttalassáneapmi vuoruhuvvo nannet Dutkanráđi dálá ortnegiid.