Fidnofágaoahppit besset árabut čiekŋudišgoahtit fágaide

Ráđđehus áigu buorebut nannet fidnofágaid ja ođasmahttit fidnofágaoahpu. –Fidnofágaoahppit galget oažžut čiekŋudeami árabut ja čiekŋudit fágii mainna leat bargamin. Fágat DGT, vuovdin-, vuoktačuohppi- ja árbevirolašgiehtaduodjefágat galget maid loktejuvvot ođđa oahppoprográmmaid bokte, dadjá máhtto- ja integrerenministtar Jan Tore Sanner.

Čakčat 2020 čađahuvvo joatkkaskuvllaide ođđa fidnofágastruktuvra. Dat šaddá stuorimus rievdadus fidnofágaoahpus maŋŋil Máhttoloktema 2006. Ráđđehus lea mearridan golbma váldodoaimma.  

Čiekŋudeapmi álggu rájes

Dálá oahppofálaldagain eai álgge fidnofágaoahppit čiekŋudit fágaide ovdal go nuppi jagi. Ealáhuseallima ruovttoluottadiehtu lea ahte ohppiin ii leat doarvái fágamáhttu go álget fidnooahppin. Vuosttaš jagi geavahit oahppit menddo olu áiggi dárbbašmeahttun fágaide,  dan sivas go oahppit iešguđet fidnofágasurggiin válljejit ollu daid seamma fágaid. Ovdamearkka dihte fertejit oahppit geat válljejit šaddat vuoktačuohppin, čuovvut seamma oahppoplána go sii geat válljejit šaddat fanashuksejeaddjin.

Ođđa fidnofágaoahppofálaldat galgá 2020 rájes čohkket ohppiid geain fágasisdoallu lea  sullii seamma. Oahppu galgá eanet heivehuvvot bargoeallima dárbbuide. Eanet oahppit galgat beassat čiekŋudit fágaide juo álgojagis, ja čiekŋudeapmi galgá viiddiduvvot ain eanet nuppi jagi.   

– Oahppit galget juo oahppoluotta álggus beassat oahppat eanet fága birra mainna galget bargat. Son gii áigu bargat IKT áššiiguin galgá beassat oahppat eanet  IKT-fágaid ja unnit eará áššiid. Dat movttiidahttá ohppiid ja eastada heaitima ja sirddašemiid, dadjá Sanner. 

Ođđa oahppoprográmmat: Loktejit IKT-, vuovdin-, vuoktačuohppi- ja árbevirolašgiehtaduodjefágaid

Ráđđehus áigu lasihit oahppoprográmmaid gávccis logi rádjái, čohkken dihte ohppiid geain fágasisdoallu lea sullii seamma. Hábmen ja giehtaduoji ja Bálvalus ja johtalusa oahppoprográmmaid sadjái bohtet njeallje ođđa oahppoprográmma, ja fágasisdoallu sirdojuvvo dáid prográmmaide. IKT, árbevirolašgiehtaduodje-, vuoktačuohppi- ja vuovdinfágat ođasmahttojuvvojit iešguđet oahppoprográmmas vai buorebut heivehuvvojit  bargoeallima gelbbolašvuođadárbbuide.

– Ođđa fidnofágaoahppu galgá ohppiide addit dan gelbbolašvuođa maid fitnodagat ja bargoeallin dárbbašit. Dat maid buorida ohppiid vejolašvuođa oažžut oahpposaji, ja sii geat nagodit čađahit fágareivve fidnejit álkibut barggu go sii geain ii leat fágaoahppu, dadjá Sanner.

Oahppoprográmmat 2020 rájes – ođđa leat vinjuteavsttat:

  • Huksen- ja ráhkadusteknihkka
  • Elektro
  • Dearvvašvuođa- ja bajásšaddanfágat
  • Luonddudoallu
  • Restoráŋŋa- ja biebmofágat
  • Teknihkka- ja industriijabuvttadeapmi
  • Hábmen ja árbevirolašgiehtaduodji
  • IKT ja mediabuvttadeapmi
  • Vuovdin, bálvalus ja mátkeealáhus
  • Vuoktačuohppi, lieđđe- ja sisbirrasahábmen

Heaittihit oahppofágaid

Ođđa struktuvrra vuođđun lea vuđolaš čielggadanbargu. Bargoeallima áššeoasálaččat leat addán cealkámušaid ovcci fágaráđi ja vihtta ekspeartalávdegotti bokte.  Dan lassin lea Oahpahusdirektoráhta ovddidan iežas árvvoštallama, ja ášši lea leamaš gulaskuddamis ja dasa leat boahtán ollu cealkámušat.

Ráđđehus čuovvu ávžžuhusaid maid bargoeallima áššeoasálaččat ja Oahpahusdirektoráhta leat ovddidan ahte heaittihit muhtun oasi oahppofágain maidda oahppit ohcet vai besset álgit fidnooahppin maŋŋil guokte skuvlajagi. Oahppofágat mat heaittihuvvojit leat earret eará pianojietnaheivehanfága, stuoradiibmodahkkifága ja industriijagoarrunfága. Dáid fágain eai leat leamaš áktánas ollu fidnooahppit, ja bargoeallin ii ge leat jearahan daid.

Ráđđehus lea gulaskuddama maŋŋil mearridan bisuhit kántor- ja hálddašanfágaid ja sihkkarvuođafágaid. IKT maid ii ovttastahttojuvvo elektrofágain, muhto baicce nannejuvvo sierra oahpahusprográmman.

Dál oažžu Oahpahusdirektoráhta bargun čađahit rievdadusaid, ođasmahttit oahppoplánaid sisdoalu ja oahppoprográmmaide árvvoštallat ođđa namaid.   

2020 rájes čađahuvvojit golbma dehálaš doaibmabiju rievdadan dihte fidnofágaoahpu:

  • Oahppoprográmmalohku lasihuvvo gávcci oahppoprográmmas logi oahppoprográmmii čohkken dihte ohppiid geain lea oktasaš fágasisdoallu. Ulbmil lea addit eanet fágalaš čiekŋudeami ja árat čiekŋudeami.
  • Ráđđehus áigu heaittihit oahppofágaid gos eai leamaš nu ollu fidnooahppit maŋimuš jagiid: pianojietnaheivehanfága, stuoradiibmodahkkifága, industriijagoarrunfága, valáštallanrusttetfága, leikenfága, náhkkeráhkadanfága ja industriijagámabuvttadanfága.   
  • Eanet oahppit galget beassat čiekŋudit iešguđet fágaide vuosttas jagi rájes. Nuppi jagi surggiidit máŋga prográmmasuorggi nannen dihte čiekŋudanvejolašvuođa. Ovdamearkka dihte galgá Jo2 Huksenteknihkka surggiidit Jo2 Ceahkkunsuorgin ja Jo2 Betoŋga ja muvrejeaddjisuorgin. Jo2 Dálkkádat, energiija ja biras suorgása Jo2 Bohccesuorgin ja Jo2 Rohpe, membrána ja spellerávdesuorgin. Jo2 Biebmofága suorgása Jo2 Láibu ja konditevrasuorgin ja Jo2 industriijabiebmobuvttadansuorgin. 

Fáktadieđut

  • Juohke nubbi oahppi gii álgá joatkkaskuvlii vállje fidnofágaid. Sullii 30 000 oahppi juohke čavčča. Oahppit geat cevzet ožžot fága- dahje sváinnasreivve.
  • Fidnofágaoahppu lea njealji jagi oahppoluodda joatkkaskuvladásis. Guokte vuosttas jagi leat oahppit skuvllas, ja guokte maŋimuš jagi fidnooahppin oahppofitnodagas.
  • Evttohus gusto dušše fidnofágalaš oahppoprográmmaid struktuvrii, ii ge oahpahusa konkrehta sisdollui. Sierra lávdegoddi lea dál árvvoštallamin olles joatkkaoahpahusa sisdoalu.   

Ráđđehusa fidnofágavuoruheamit áigodagas 2013 – 2018:

  • Lasihan fidnooahppidoarjaga 21 000 ruvnnuin juohke šiehtadusa ektui. Fitnodagaide šaddá álkit váldit fidnoohppiid.
  • Čavgen fidnoohppiid guoskevaš vuostáiváldingáibádusaid daid fitnodagain mat vuitet almmolaš haddefálaldagaid
  • Ráhkadan sierra strategiija lasihan dihte fidnoohppiidlogi stáhta doaimmahusain.  
  • Addán fidnofágaohppiide vuoigatvuođa váldit lassioahppu maŋŋil go leat váldán fágareivve. Álkidahttit oahppoluotta fidnofágaoahpus alitohppui.
  • Ásahan hárjehallireivve maid sáhttá čađahit guovttejahkásaš hárjehallanáiggis. Dat lea lassin dábálaš oahppoluotta.
  • Mearridan lávdegotti guorahallat addet go joatkkaskuvllaid oahppofálaldagat ohppiide dan gelbbolašvuođa maid sii ja bargoeallin dárbbašit ovddasguvlui
  • Ráđđehus nanne fidnofágaid ja fágaskuvllaid badjel 70 miljovnna ruvnnuin 2018:s. Dat boahtá lassin sullii 600 miljovnna mii fidnofágaloktemii lea juolluduvvon gaskal 2013-2017. 

Ovdáneapmi manná rivttes guvlui:

  • 2017:s ledje eanemus oahpposaji, 20 800, 15 % lassáneapmi 2013 rájes.
  • Lea maid ođđa olahus fidnofágaohppiid dáfus geat leat ožžon hárjehallisaji. Dat lea stuorimus lohku dan rájes go mihtideamit álggahuvvojedje jagi 2011.
  • Eanet oahppit go ovdal čađahit oahppoáiggi ja váldet fágareivve.  Áigodagas 2011 – 2016 gaskkas lei lassáneapmi 21 proseantta. 
  • Maŋimuš vihtta jagi lea fidnoohppiid lohku almmolaš suorggis sakka lassánan. Gieldda suorgi lea ožžon 32 proseantta eanet fidnoohppiid, stáhta suorggis lea lassáneapmi 25 proseantta.
Bajás