Našunála fievrredanplána 2018-2029

Gergehit buot navigereninfrastruktuvrra dibaštanbargguid, unnidit 1/3 osiin riikageainnuid- ja ruovdemáđiifierpmádagas

- Mii hukset ollu ođđa daid boahttevaš 12 jagiin, muhto seamma dehálaš lea maiddái doalahit dálá infrastruktuvrra buori ortnegis. Máŋggaid logenár jagiid leat dibaštanbarggut healbaduvvon. Dán stuoradiggeáigodagas leat mii nákcen jorgalahttit dan. Hedjoneapmi unniduvvo, dat movttiidahttá. Ođđa fievrredanplánas lasihit mii ain doaimmaid, dadjá johtolatministtar Ketil Solvik-Olsen.

Geaidno-, ruovdemáđii- ja riddoinfrastruktuvra hedjoneapmi lea dáhpáhuvvan máŋggaid logenar jagiid badjel unnán ruhtademiid geažil dibaštemiide ja ođastemiide. Daid maŋemus jagiid lea Ráđđehus vuoruhan dakkár bargguid mat bissehit ja unnidit fievrredaninfrastruktuvrra dibaštandárbbuid.

- Plána vuosttaš oasi čađaheamis galgat mii nákcet čorget eret buot daid dibaštandárbbuid mat leat riddoguovlluid navigašuvdnainfrastruktuvrras. Dat lea okta olahus. Šaddet maiddái stuora buorádusat riikageainnuide ja ruovdemáđijaide, lohká johtalusministtar.

Navigašuvdnastruktuvrra dibaštanbarggut gearggahuvvojit  jagi 2023 rádjái.

Lea dehálaš ahte lea alla dássedisvuohta navigašuvdnainfrastruktuvrras vai nákce doalahit mearrasihkarvuođa ja dustet mearrafievrredeami boahttevaš lassáneami.

Plánaáigodagas lea eaktun ahte infrastruktuvra ođasmahttojuvvo ja ovddiduvvo.

Vai nákcet olihit dan, de leat mearrajohtolaga ITS (jierpmálaš fievrredanvuogádagat) ovddideapmi ja doaibmaguovlluid viiddideapmi mearrajohtolatguovddážiidda dehálaš doaimmat. Lea jurdda gergehit buot navigašuvdnainfrastruktuvrra báhcán dibaštandoaimmaid 2018-2023 áigodagas. Plánaáigodagas galget maiddái unnidit dibaštandárbbuid mat gusket bárrobuođuide ja kájáide.

Gergehit riikageainnuid healbaduvvon dibaštanbargguid 1/3 osiin

Ráđđehus lea vuosttaš geardde máŋggaid logenár jagiide unnidan dibaštandárbbuid, muhto ain leat ollu barggut báhcán. Tunneallat ja šalddit, goivvohagat ja kanálat, asfáltta ja vuloštusat fertejit buoriduvvot. Dás lea sáhka das ahte johtolatsihkarvuođa lassána ja nu addá buoret vuodjinvásáhusaid ja plánenvejolašvuođaid. Oallugat geat barget fievrredanfitnodagaiguin vásihit ahte doaibmagolut lassánit go lossa guorbmebiillaiguin fertejit vuodjit guhkes mohkiid garvit heajos šalddiid mat eai guotte lossa biillaid. Go infrastruktuvra lea bures dibaštuvvon, de addá dat buori gilvalannávccaid ja unnit fievrredangoluid ealáhusaide. Boahttevaš guoktenuppelot jagiin leat plánen gerget dibaštanbargguid 1/3 osiin otná dási ektui. Dát nanusmahttin galgá láhčit dili nu ahte stuorit oassi otná riikkageainnuin galgá leat dakkár dássi mii duste daid vuođđogáibádusaid mat leat johtimii ja johtolatsihkarvuhtii.   

Gergehit 1/3 oasi ruovdemáđidjavuogádaga healbaduvvon dibaštanbargguid

Nugo riikageainnuiguinge, de leat ruovdemáđiiijaidvuogádagas maiddái áiggiid čađa báhcán ollu healbaduvvon dibaštanbarggut. Daid maŋemus jagiid leat nákcen gerget muhtun bargguid dannego leat lasihan ruhtadeami dibaštemiide ja ođastemiide, mii lea addán ruovdemáđiijohtolahkii buoret joavdama ja dássedit johtima.

Plánaáigodagas lea ulbmil norgga ruovdemáđiivuogádagas unnidit daid healbaduvvon dibaštandárbbuid 1/3 osiin otná dási ektui. Plánaáigodagas galgá muđui stuorit oassái norgga ruovdemáđiivuogádahkii biddjojuvvot dat ođđa ERTMS signála- ja sihkarastinvuogádat. Dan bokte galgat olihit eanet oadjebas ja beaktilis ruovdemáđiijohtolaga čađaheami. Plánaáigodagas lea jurdda dat, ahte evttohuvvon juolludeamit oktan daiguin vuoittuiguin mat leat vurdojuvvon ruovdemáđiiođastusas, addet vejolašvuođa gergehit daid healbaduvvon dibaštanbargguid mat leat dál norgga ruovdemáđiivuogádagas 1/3 osiin otná dási ektui.

Plánaáigodagas galgá muđui stuorit oassi ruovdemáđiivuogádagas oažžut dan oktasaš eurohpalaš signála- ja sihkkarastinvuogádaga ERTMS. Dat addá eanet oadjebas ja beaktilis ruovdemáđiijohtolaga čađaheami.

Buorre dássi girdijohtolaga infrastruktuvrras

Measta buot girdijohtolaga infrastruktuvrra hálddaša Avinor AS, gii eaiggáda, doaimmaha ja ovddida riikaviidosaš vuogádaga masa gullet 45 stáhta girdišillju. Avinora infrastruktuvrras lea buorre dássi ja unnán dibaštandárbbut. Joavdan ja johtolatdássedisvuohta lea allat Avinor girdišiljuin danne dannego sis lea beaktilis dálvedoaibma.

Automatiseren ja ođđa teknologiija leat dehálaš oasit doaimmaid ja dibaštemiid ovddideamis. Gáiddustivrejuvvon doartnat, muohtačorgenbiillat vuddjiid haga ja filbmendronaid atnin leat muhtun áigeguovdilis doaimmat maid sáhttá bidjat johtui. Avinor AS ruhtada iežas girdišilljodivadiiguin ja gávpedoaimmaid bokte. Danne ii leatge girdijohtolaga infrastruktuvrra dibašteapmi ja ođasteapmi oassin Našunála fievrredanplánas.