Árvalus addit eanajuohkinriektái válddi meannudit boazodoalu siskkáldas áššiid

Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ásahii čakčat 2014 bargojoavkku árvvoštallat eanajuohkinrievtti rolla boazodoalu siskkáldas vuoigatvuođaáššiid oktavuođas, ja boazodoallolága soabahannjuolggadusaid. Bargojoavku geigii raporttastis njukčamánu 23.b. Bargojoavku árvala rievdadit boazodoallolága ja eanajuohkinlága mii dahká vejolažžan geavahit eanajuohkinrievtti čielggadit boazodoalu siskkáldas vuoigatvuođaáššiid.

Bargojoavkku mandáhta

Bargojovkui addojuvvui čuovvovaš mandáhta:

“Bargojoavku galgá guorahallat lea go boazodolliin ja sis geain lea boazodoalloriekti vuoigatvuohta gáibidit riektečielggademiid boazodoalu siskkáldas áššiin  eanajuohkinlága vuođul, ja árvalit láhkarievdadusaid eanajuohkinláhkii.  

Bargojoavku galgá guorahallat ja ovddidit láhkaárvalusaid boazodoalu siskkáldas doaibmaortnegiid gáibádusaid birra. Árvvoštallan galgá dahkkot boazodoallolága doallonjuolggadusaid vuođul, gč. boazodoallolága §§ 57-60. 

Bargojoavku galgá guorahallat movt boazodoallolága soabahannjuolggadusat doibmet. Bargojoavku galgá maid árvvoštallat ja vejolaččat árvalit doaibmabijuid boazodoallolága soabahannjuolggadusaid beaktilis geavaheapmái.

Bargojoavku galgá guorahallat ja árvalit doaibmabijuid mat sihkkarastet eanajuohkinriektái doarvái gelbbolašvuođa ja máhtu sámi kulturáššiin,  riekteáddejumis ja árbevierus.”  

Bargojoavkku čoahkkádus

Bargojoavkku lahtut:

  • Hilde Wahl Moen, Duopmostuollohálddahus
  • Liv Nergaard, Davvi-Romssa eanajuohkinriekti
  • Øyvind Ravna, Romssa universitehta
  • Randi Skum, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi
  • Torvald Falch, Sámediggi
  • Johan Ingvald Hætta, Eanadoallodirektoráhtta
  • Tor Kjøllesdal, Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
  • Morten Floor, Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
     

Morten Floor lea jođihan bargojoavkku.

Bargojoavkkus leai vuosttas čoahkkin čakčat 2014 ja geigii raporttastis njukčamánu 23.b. 

Bargojoavkku árvalus

Bargojoavkku árvalus obbalaččat:

  • Eanajuohkinlága ja boazodoallolága rievdadit sihkkarastin dihte eanajuohkinriektái vejolašvuođa meannudit sihke riektemearrideaddji ja riektenuppástuhtti áššiid.
  • Boazodoalloláhkii ođđa § 60 a mii válddahallá gaskavuođaid eanajuohkinláhkii ja sihkut eanajuohkinlága § 3-8 maŋimuš lađđasa ja § 3-9 maŋimuš lađđasa eanajuohkinrievtti gelbbolašvuođa birra sámi boazodoalloguovlluin, ja rievdadit eanajuohkinlága § 3-1 lasáhusain ahte eanajuohkináššiin sámi boazodoalloguovlluin gusto boazodoalloláhka § 60a.
  • Ođđa § 60 a addá eanajuohkinriektái vejolašvuođa meannudit čuovvovaš siskkáldas boazodoalloáššiid soames ráddjejumiiguin:
    • Riektečielggademiid ja rádjemearridemiid
    • Eanajuohkináššiid dohkkehuvvon doallonjuolggadusaid vuođul
    • Eanajuohkináššiid go doallonjuolggadusbargu lea jođus
    • Eanajuohkináššiid go doallonjuolggadusbargu ii lihkostuva
    • Siiddaide mearridit boazologu
    • Eanajuohkináššiid orohagaid gaskka
  • Go eanajuohkináššit meannuduvvojit § 60 a vuođul, de sáhttá geavahit eanajuohkinlága §§ 3-4, 3-8, 3-9 ja 3-10 váikkuhangaskaomiid. Dat mearkkaša ahte § 3-4 árvaluvvo rievdaduvvot vai láhkamearrádus maiddái fátmmasta boazodoallorievtti, ja áiddiid ja rusttegiid maid boazodoallu geavaha.
  • Rievdadit eanajuohkinlága § 1-5 addit vejolašvuođa buohtalas álggahansiidaoassái ja almmolaš eiseválddiide čuoččáldahttit ášši.
  • Ođđa § 60 a mearrádussii árvaluvvo lassin sierra njuolggadus mii mearrit man vuođul boazodoalu siskkáldas eanajuohkináššiid galgá čoavdit.
  • Árvalus man vuođul čoavdit eanajuohkináššiid boazodolliid ja eanadolliid gaskka.
  • Árvalus eanet dutkat man ollu biebmu bohccot ja sávzzat dárbbašit, ja erenoamážit villasávzzat.
  • Ođđa § 8 a boazodoalloláhkii man vuođul eanajuohkinriektái nammadit lávdegotti mas leat mielde fágamáhtolaš mielduopmárat. 
  • Árvalus ahte fágamáhtolaš mielduopmárlávdegotti galgá maid sáhttit geavahit soabaheaddjin.
  • Rievdadit boazodoallolága § 73 mii dahká vejolažžan ahte eanet go guokte olbmo sáhttet soabadit.
  • Árvalus sierra soabahanjuolggadusaide.
  • Árvalus ásahit opmodatfága masteroahpu Romssa universitehtii, Norgga árktalaš  universitehtii, ja ahte Duopmostuollohálddahus ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta válddiba oktavuođa Romssa universitehtain dán áššis.
  • Árvalus (eanetlohku) ahte Duopmostuollohálddahus rievdada eanajuohkinduopmáriid gelbbolašvuođanjuolggadusaid nu ahte dat geatnegahttet masteroahpus čađahit fágaid sámirievttis/boazodoallorievttis mas oažžu 5 oahppočuoggá. 
  • Árvaluvvo maid ahte go duopmárámmátvirggit almmuhuvvojit sámi guovlluin de galgá boahtit ovdan ahte kandidáhtat geain lea gelbbolašvuohta sámegielas, sáme- ja boazodoallorievttis, ja sámikulturmáhtus ja riekteáddejumis ávžžuhuvvojit ohcat.
  • Árvalus ahte eanajuohkinduopmáriid álginprográmma olis lágiduvvojit kurssat sámi- ja boazodoalloriekteáššiin, ja ahte dat leat eksámenguvllot kurssat (eanetlohku).
  • Árvalus ahte áigeguovdilis boazodoalu gažaldagat ja sámi virolašvuohta leat mielde eanajuohkinduopmáriid kurssaid ja semináraid áššelisttus.
  • Árvalus ahte Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta ja Duopmostuollohálddahus ovttasráđiid lágidit kurssaid fágamáhtolaš mielduopmárlávdegoddái/soabaheddjiide.
  • Árvalus ahte Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta guorahallagoahtá sirdit Finnmárkku eanajuohkinduopmostuolu Čáhcesullos Detnui.
  • Árvalus ahte Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta gáibit ja láhčá dili riektečielggadeapmái mii guoská Oarje-Finnmárkku čakča- ja dálveguohtunguovlluide mas stuorit guovlluid berrešii geahččat oktilaččat, ja dan olis árvaluvvo ge nannet Finnmárkku eanajuohkinrievtti.    

Eanandoallo- ja biebmodepartementta lea miessemánu 30. b. 2016:s sádden rapportta gulaskuddamii. Áigemearri buktit cealkámuša lea golggotmánnu 1.b. 2016.