Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

2020 stáhtabušeahtta:

Olles leaktu luottaid ja ruovdemáđiijaid huksemis

- Ráđđehus áigu joatkit riikka huksema ja ráhkadit ceavzilis čálgoservodaga. Dat gáibida ođđaáigásaš infrastruktuvrra mas leat beaktilis ja sihkkaris fievrredančovdosat. Mii joatkit johtalusa áŋgiruššama, ja veahkehit dainna lágiin dahkat árgabeaivvi álkibun eanas olbmuide, nannet ealáhusa gilvlofámu ja viiddidit ássan- ja bargoregionvnnaid. Ráđđehus evttoha juolludit 75,4 miljárdda ruvnno johtalussii 2020:s. Dat lea badjel 80 proseantta lassáneapmi 2013 rájes.

Dan dadjá johtalusministtar Jon Georg Dale dan oktavuođas go ráđđehus odne bidjá ovdan evttohusa stáhtabušethttii 2020.

Eanet máŧasdoallan ja ođđa luottaid huksen

- Vai olbmot sáhttet ássat ja bargat miehtá riikka, leat mii sorjavaččat buriin luottain Dann lea dát ráđđehus lasihan áŋgiruššama máŧasdoallat dálá luottaid ja investeret ođđa. Guđát jagi maŋŋálaga bidjat mii ovdan bušeahta mii unnida divodanbázildeami riikaluoddafierpmádagas, maŋŋil bázildeamii mii lea lassánan logiid jagiid. Boahtte jagi bušeahttaevttohusain lea áŋgiruššan luottaide 38 miljárdda ruvnno. Dat lea badjel 80 proseantta lassáneapmi 2013 rájes, lohká johtalsuministtar.

Mii luottat galget maiddái leat oadjebasat uđđasiid dáfus. Uđđasiid sihkkarastimii riika- ja fylkaluottain evttoha ráđđehus danne juolludit gosii guokte miljárdda ruvnno. Dat geažil šaddet luottat buorebut ja oadjebasabun ealáhusaide ja ássiide.

Fylkaluottaid standárda galgá buorránit. Stáhtabušeahtas 2020 vuoruhuvvo 100 miljovnna ruvnno ođđa doarjjaortnegii fylkaluottaide mat leat deaŧalaččat ealáhusfievrredeapmái. Dasa lassin juohká ráđđehus 1,5 miljárdda ruvnno juolludeami fylkkaide divdodit ja ođasmahttit fylkkaluottaid.

Ruovdemáđiijaid áŋgiruššan lasihuvvo

- Vi joatkit loktemis norgga ruovdemáđiijaid ođđaáigásaš ja bures doaibmi fievrredanvuogádahkan, mii sáhttá fievrredit olu olbmuid bargui juohke beaivvi birasustitlaš vugiin. 2020 Stáhtabušeahtas evttohit mii juolludit 26,8 miljárdda ruvnno ruovdemáđiijaide. Dat lea olles 88 proseantta lassáneapmi 2013 rájes, dadjá Dale.

Dat evttohuvvon juolludeapmi manná earret eará ovcci ođđa togačoakkáldahkii, rusttetálggaheapmái ođđa stuorra prošektii Dovreruovdemáđiijas, Trønder- ja Meråkerruovdemáđiija elektrifiseremii, eanet doibmii olu prošeavttain mat leat jođus, ja buoret togafálaldahkii. Šaddá earret eará buoret neahttagokčan, eanet oađđinvovnnat ja eanet togat mat mannet.

Teknologiija lea deaŧalaš fievrredeapmái ja birrasii

- Maŋemus jagiid lea fievrredansuorggi luoitu unnon. Dat ovdáneapmi galgá joatkit. Danne láhčit mii geavahit eanet birasustitlaš teknologiija ja molssaevttolaš boaldámušaid ja ahte olbmot sáhttet válljet eanet birastustitlaš fievrruid, lohká johtalusministtar.

Teknologiija lea deaŧalaš mearrájohtolahkii. Dat nanne earret eará Norgga mearrajohtalusriikan ja buvttiha maritima ealáhusaovdáneami.

Sihkkaris mearramannolat olbmuide ja gálvvuide

Beassan ja oadjebasvuohta lea deaŧalalaš. Ráđđehusa bušeahttaevttohusain unnida ráđđehus navigašuvdnarusttegiid maŧasdoallama bázildusa beliin 1,4 miljárdda ruvnnos 2014:s vuollel 700 miljovnna ruvdnui, mii lea vurdojuvvon dássi 2020:s.

Viidáseappot áigu ráđđehus geavahit 50 miljovnna ruvnno insentiivaortnegii álggahit ođđa fálaladagaid gálvofievrredeapmái mearas.

Áibmojohtolatoadjebasvuođa áŋgiruššan

Ráđđehus evttoha nannet Áibmojohtolabearráigeahču (Luftfartstilsynet) vel 15 miljovnna ruvnnuin 2020:s. Dat ruđat galget eanas mannat Áibmojohtalusbearráigeahču (Luftfartstilsynet) sihkkaris geavaheami bargui ja servodatávkkálaš dronaovddideapmái.

- Mis galgá leat oadjebas, boahtteáigásaš ja beaktilis áibmojohtolat Norggas. Áibmojohtolatbearráigeahčču galgá nákcet vel buorebut čoavdit boahtte áiggi doaimmaid. 2020 stáhtabušeahtas nanne ráđđehus Áibmojohtolatbearráigeahču (Luftfartstilsynet) surggiid olmmoškeahtes áibmojohtolat dronain ja oadjebasvuohta, dadjá Dale.

Bajás