Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Lihkku sámi álbmotbeivviin!

Odne lea sámi álbmotbeaivi. Dán beaivve ávvudit sámevuođa, ja boazodoalu stáhtaráđđin háliidan geavahit liibba čalmmustahttit dán erenoamáš ealáhusa.

Sámi boazodoallu lea mávssolaš ealáhus, mii mearkkaša ollu báikkálaš servodagaid ekonomiijai, bargui ja kultuvrii. Boazodoallu lea maid ealáhus, mas min riika beassá leat rámis.

Boazodoalus lea erenoamáš vuođđu ja ollu ovddut. Bohccobierggu jearru lea buorre. Dađistaga eambosat fuomášit makkár ereliiggán buorit bealit bohccobierggus leat. Boazu guohtu meahcis, čuovvu jahkodagaid ja birrasa. Bohccobierggus lea luonddu máistu. Das lea maid kultuvrra máistu, go boazodoalu árbevierut leat hápmašuvvan jahkečuđiin, ja eallinvuohki lea heivehuvvon elliid dárbbuide. Bohccobiergu lea borramuš, mas lea historjá, ja mii buvttaduvvo luonddu eavttuiguin. 

Eanandoallo- ja biebmoministtar Olaug Bollestad galledeamen Byrkije boazodoalloorohaga Aarportes
Eanandoallo- ja biebmoministtar Olaug Bollestad galledeamen Byrkije boazodoalloorohaga Aarportes Govva: Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta

Ovddideapmi

Dan áigodagas go lean bargan stáhtaráđđin, lean sakka atnán árvvus deaivvademiid badjeolbmuiguin. Čakčat bessen fitnat Byrkije orohagas Byrkijes (Børgefjellas), gos bessen leat mielde miessemearkumis ja gárddástallamis. Byrkijes barget áŋgirit árbevirolaš boazodoaluin. Seammás sii gehččet ovddos guvlui ja beroštit ovddideames. Sii ellet boazodoaluin ja boazodoalu várás. Dakkár deaivvadeamit boazosámibearrašiiguin leat ávkkálaččat ja movttiidahttet. Giđđat áiggun fitnat Finnmárkkus badjeolbmuid luhtte, ja dasa duođaid illudan.

Lea šaddan dáhpin, ahte Eanandoallo- ja biebmoministtar deaivvada Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) nuoraidlávdegottiin. Munnje dat lea mávssolaš ja hui ávkkálaš, go beasan deaivvadit nuorra boazosápmelaččaiguin. Deaivvademiin ságaškuššat nuorra badjeolbmuid hástalusaid ja vejolašvuođaid. Dát badjeolbmothan dat boahtteáiggis fuolahit ja ovddidit dán mávssolaš ealáhusa. Boazodoallu lea váldovuođđu sámi kultuvrra ja eallinvuogi joatkašuvvamis. Danin lea ereliiggán vuogas deaivvadit nuoraiguin, oaidnit ja gullat man áŋgirit sii beroštit boazodoalus.

Bálkkašupmi

Juohke jagi nammaduvvo jagi nuorra boazosápmelaš. Lea suohtas geiget bálkkašumi ovttas NBR:in ja Bohccobierggu márkanlávdegottiin, ja loktet oidnosii nuorra boazosápmelačča, gii ealáhusdoaimmainis ja beroštumiinis lea leamaš mielde nannemin ja ovddideamen boazodoalu positiiva vugiin. 2019 geigejuvvui jagi nuorra badjeolbmo bálkkašupmi Jovsset Thomas Sarai. Badjebargguidis, máhtus ja vásáhusaidis bokte son lea buorre ovdagovva ja buorre ovdamearka boahttevaš boazodoallis.

Boazodoalu vuođđun lea bearaš, ja máŋgii bearrašis fertejit leat lassiboađut. Mun oaivvildan, ahte boazodoalus, mii lea nu áidnalunddot, leat stuorra vejolašvuođat bargagoahtit lassiealáhusaiguin. Leat stuorra vejolašvuođat ovdamearkka dihte lassiealáhusain, maid olis ráhkadit bohccobierggus buktagiid, heivehit mátkedoaimmaid boazodoalu bargguide, ja main vuvdet oahpahus- ja fuolahusbálvalusaid.

Háliidan erenoamážit máinnašit ortnega, mas boazodoalus lágidit oahppan- ja fuolahanbálvalusaid. Jáhkán ortnega nana buorrin, ja ahte dat geat álggahit dakkár doaimmaid, lihkostuvvet bures. Ortnegiin sáhttet oažžut eanet boađuid, muhto dan lassin lea erenoamáš go olbmot geat vásihit iešguđetlágan hástalusaid earret eará oahppamiin, sosiála gálggaiguin ja dearvvašvuođain, ožžot dakkár fálaldaga. Jurddaš vuorrasut boazosápmelačča, gii lea muittuhuvvagoahtán, ja gii dál beassá ain vehá áigái máhccat boazodoalu birrasii. Doppe son beassá borrat árbevirolaš borramuša, gullat jienaid ja dovdat hájaid. Dákkár fálaldat ii leat ásahuvvon, muhto dan sáhttá ollašuhttit boazodoallošiehtadusa doarjagiiguin.

Beaggima nannen

Bohccobierggu márkanlávdegoddi lea ásahan Jagi bohccobiergogaskkusteaddji bálkkašumi, mainna háliidit nannet boazodoalu ja bohccobierggu beaggima. Bálkkašumiin čalmmustahttet ja gudnejahttet ovttaskas olbmuid, ásahusaid dahje fitnodagaid, mat leat aktiivvalaččat ja jeavddalaččat gaskkustan bohccobierggu ja dan láhkai nannen bohccobierggu positiiva beaggima. 2018 bohccobiergogaskkusteaddji bálkkašumi geigejedje Finnmark Reinii, ja dan ovdii sii leat bures bargan. Eai leat galle fitnodaga, mat nu aktiivvalaččat leat searvan digaštallamiidda Norgga bohccobierggu geavaheami birra. Go mii leat oastán bohccobierggu ja smiehtadit moson das galggašii málestit, de lea Finnmark rein TV-prográmma «Truls à la Hellstrøm» bokte čoavdán min čuolmma – bohccobierggu mii vuoššat!!

Boazodoalloealáhus lea máŋggadáfot. Iešguđet orohagain leat sierralágan vejolašvuođat ja hástalusat, ja maiddái ovttaskas guovllus sáhttet leat stuorra erohusat. Vaikko árvogoallus, mii olle duoddaris gitta borranbeavdái, leage ovdánan, de lean iežan ministtaráiggis fuomášan ahte leat ollu bealit, mat váikkuhit positiiva ovdáneapmái.

Sorjavaš guohtumiin

Okta boazodoalu stuorra hástalusain čatnasa dárbbašlaš guohtumiidda, maid bokte sáhttá buoridit buvttadeami ja gánnehahttima. Dálkkádaga rievdan geahpeda vejolašvuođaid njuovžilit geavahit guohtumiid iešguđet diliin. Ollu orohagain leat maid erenoamáš hástalusat go barget boazodoaluin guovtte beal Norgga ja Ruoŧa rájá. Áiggun ain bargat dan ovdii, ahte sáhtášeimmet dustet dakkár hástalusaid buoremus lágiin.

Bohccuid massin boraspiriide lea stuorra hástalus

Bohccuid massin boraspiriide lea stuorra čuolbma. Muhtun orohagain dat unnida sakka buvttadanealu. Dilli ii leat diehttelasat dohkálaš. Vaikko ruđalaš massin buhtaduvvo, de massimat buktet negatiiva čuovvumušaid ovttaskas boazodoallobearrašiidda. Sii masset vuosttažettiin buvttadanboađuid, muhto dan lassin ii leat váttis áddet čielga psyhkalaš noađi, maid bearrašat vásihit.

Guokte ulbmila, nuppi dáfus seailluhit boraspirešlájaid ja nuppi dáfus doalahit ceavzinnávccalaš ealáhusa, man vuođđun leat guohtumat, leat politihkalaččat nannosat, muhto daid ii leat nu álki ollašuhttit geavadis. Go diehtit man ollu bohccuid ja sávzzaid masset boraspiriide, de oaivvildan ahte eat leat vel nagodan juksat ulbmiliid, maid mii alcceseamet leat bidjan.

Ráđđehussii lea mávssolaš geahpedit ruossariidduid, muhto dat gáibida ahte mis lea luohttámuš nubbi nubbái. Dat guoská sihke boazosápmelaččaide ja eiseválddiide. Erenoamážit háliidan namuhit man mávssolaš lea, ahte sihke boazosápmelaččaid ja šibitdolliid vásáhusmáhttu adnojuvvo árvvus ja geavahuvvo.

Mu ulbmil boazodoalloministtarin lea doalahit buori gulahallama boazodoalloealáhusain ja bargat ain politihkain, mainna nannet ja ovddidit boazodoalloealáhusa ceavzilin.

Lahkoe biejjine – Vuorbbe biejvijn – Lihkku beivviin – Gratulerer med dagen!

Bajás