Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Jođánis doaimmat, maiguin buhtadit korona ruđalaš čuovvumušaid

– Mii leat duođalaš dilis, vuosttažettiin danin go korona njoammun áitá olbmuid heakka ja dearvvašvuođa. Danin lea mávssoleamos bargu ráddjet viidásut njoammuma. Dat mearkkaša maid, ahte ollu fitnodagaide čuohcá, go máilmmiekonomiija lea mealgadii njohcon. Danin ráđđehus álggaha jođánis doaimmaid, maiguin dássejit dili, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.

Doaimmat golmma muttus
Ráđđehus bargá dál doaimmaiguin, mat johttáhuvvojit golmma muttus.

  • Vealtameahttun, jođánis doaimmat maiguin garvit dárbbašmeahttun reastaluvvamiid ja bargiid eretcealkimiid. Doaimmaid álggahit jo bearjadaga.
  • Lasi konkrehta doaimmat surggiide ja fitnodagaide, maidda dilli čuohcá sakka. Girdisuorggi ja mátkeealáhusa lassin dili vásihit váttisin dakkár fitnodagat, maidda eai doaimmahuvvo ávdnasat, main dat ráhkadit ođđa gálvvuid, dahje ahte vuovdin lea bisánan máilmmiekonomiija dili geažil.
  • Oppalaš ja guhkes áigodaga doaibmabijut, maiguin doalahit ekonomiija doaibmama, jos lea vealtameahttun.

– Buot dát doaimmat galget leat ulbmillaččat, váikkuhit johtilit, ja ásahuvvojit dihto áigái. Lihkus Norgga ekonomiija lea nanus ja leat návccat birget bures dán dilis, ruhtadanministtar Jan Tore Sanner dadjá.

Konkrehta doaimmat ovdanbuktojit bearjadaga

  • Ráđđehus geavaha ruđa dearvvašvuođasuorgái, vai akuhtta dilis birgemii. Ferte earret eará sihkkarastit, ahte sáhttet oastit eanet dálkasiid, ja ahte lea ruhta čađahit buot koronaanalysaid, mat dál leat áibbas vealtameahttumat.
  • Ráđđehus árvala rievdadit bággoluopmonjuolggadusaid nu, ahte fitnodagaid goluid geahpedit váttis ruđalaš dilis. Dan dahket nu, ahte oanidit áigodaga man ovddas bargoaddi máksá beaiveruđaid iežas bargiide bággoluomu oktavuođas. Dan láhkai fitnodagaid likviditeahtta buorrána, eaige dárbbaš cealkit eret bargiid. Stáhta váldá njulgestaga stuorát oasi noađis iežas ala.
  • Vearuhannjuolggadusaid rievdan:
    • Ráđđehus addá vejolašvuođa fitnodagaide, main šaddá vuollebáza, ahte sii besset fievrridit vuollebáhcaga ovddit jagiid vearuhuvvon badjebáhcaga vuostá. Dat veahkeha fitnodagaid, mat dál gillájit go kundarat eai dihtto, ovdamearkka dihte mátkeealáhusas. Dalle šaddá álkit oažžut oanehis áiggi loanaid báŋkkuin gaskaboddasaš áigodagas. Dát lea ulbmillaš doaibma, mainna hehttejit dearvvaš, buriid fitnodagaid reastaluvvamis, vaikko dilli čuohcá daidda sakka dál.
    • Opmodatvearru lea vearru, maid eaiggádat fertejit máksit vaikko fitnodagas šattašii vuollebáza. Ráđđehus árvala, ahte go fitnodagas lea vuollebáza, eaiggádat besset máksit opmodatvearu maŋŋá. Dalle fitnodagat, main lea vuollebáza, eai dárbbaš máksit vuoittu eaiggádiidda opmodatvearu gokčamii.

Ráđđehus áigu maid geahčadit man láhkai sáhttet doarjut girdisuorggi, masa dilli čuohcá sakka. Dál leat ain konkretiseremin doaimmaid, maiguin buoridit dili.

Áigodagas, mas leat unnán doaimmat, soaitá leat vejolaš bidjat návccaid fitnodaga siskkáldas ohppui, ja vejolaččat eará doaimmaide, maiguin buoridit gelbbolašvuođa. Das lea ávki ovttaskas olbmuide ja fitnodagaide guhkit vuollái. Ráđđehus árvvoštallá dál man láhkai sáhttet láhčit dili dasa.

– Lea mávssolaš, ahte dearvvaš ja buorit fitnodagat eai reastaluva, vaikko koronavirus čuohcá daidda sakka dál, Sanner dadjá.

Ráđđehus albmada maid ahte sii juolludit eanet ruđa dearvvašvuođalágádussii vai birgejit fáhkka dilis. Ruđaiguin ostet lasi dálkasiid, ja fuolahit ahte dearvvašvuođalágádus sáhttá čađahit buot vealtameahttun koronaanalysaid.

Bajás