Joatkkaskuvllaid jávkanrádji

Máhttodepartemeanta lea dál mearridan jávkanráji joatkkaskuvllaide. Jávkanráji ulbmil lea geahpedit duođaškeahtes jávkama.

Oahppit geat lea jávkan eanet go logi proseantta sáhttet oažžut árvosáni, jos sáhttet duođaštit ahte sii leat jávkan čuovvovaš sivaid geažil:

  • Dearvvašvuođa- ja čálgosivat
  • Luohttámušdoaimmat
  • Politihkalaš barggut
  • Veahkkebarggut
  • Láhkageatnegahttojuvvon oassálastin
  • Ovddasteamit riikkadási dahje riikkaidgaskasaš lágidemiin, omd. valáštallandoaimmat
  • Oskkolaš allabasiid oktavuođas jos oahppi lea miellahttu eará oskkusearvvis go Norgga kirkus

Ii dat ge leat jávkan jos oahppit jávket oahpahuslága mearridan vuoigatvuođaid vuođul. Ovdamearkka dihte jos oahppi dárbbaša rávvagiid skuvllas, deaivvadit PP-bálvalusain ja searvat ohppiidráđibargguide. Jos oahppi oažžu oahpahusa ruovttus dahje ásahusas guhkilmas buozanvuođa geažil, dahje lea šiehtadan skuvlabargguid bargat iešheanalaččat, iige lohkko jávkamin. 

Erenoamáš eavttuid mielde sáhttá rektor mearridit ahte oahppi geas lea badjel 10 proseantta duođaškeahtes jávkan, galgá oažžut jahkebealeárvvoštallama árvosániin dahje oppalašárvosáni. Jávkama sivat eai galgga govttoheamit hehttet oahppi oažžumis árvosáni, ja duođaškeahtes jávkan ovttaskas fágas iige galgga eanet go 15 proseantta.

Jávkanrádji ii guoskka ohppiide geat čuvvot Jo3 fágaoahpahusa skuvllas. Jos vel oahppi jávkan lea vuollelis mearriduvvon jávkanmeari, de dattetge ferte fágaoahpaheaddjis doarvái vuođđu mearridit árvosáni.

Loga johtučállosa jávkannjuolggadusaid birra Oahpahusdirektoráhta neahttabáikkis 

Dábálaš boasttuvuođat jávkanráji birra

  • Ohppiin ii leat šat vejolaš sáddet iešdieđáhusa. Jávkannjuolggadusaid mielde sáhttá oahppi jávkat 10 proseantta oahpahusas jos ovdamearkka dihte lea nurvos buohcamin. Fágas mas leat unnimus oahpahusdiimmut sáhttá jávkat eanemusat čieža skuvladiimmu (45 minuhta lea okta skuvladiibmu), ja dattege oažžut oppalašárvosáni. Njuolggadusaid sáhttá spiehkastit, earret eará bistevaš buozanvuođa geažil.
  • Vuodjinoahpahus rehkenastojuvvo jávkamin. Maiddái vuodjindiimmut, guhkesvuodjin, gáljavuodjin ja vuodjingeahččaleapmi.
  • Dearvvašvuođadivššárat eai leat ožžon ođđa doaimmaid. Sii eai galgga addit doavtterduođaštusaid, nu go Dearvvašvuođasearvi muitala Nrk:s. Almmatge leat dearvvašvuođadivššárat namuhuvvon ovdamearkan sidjiide geat sáhttet addit lobálaš duođaštusaid. Ovdamearkka dihte duođaštit ahte oahppi lea fitnan dearvvašvuođadivššára luhtte. Nu go ovdal ge, de lea dearvvašvuođadivššára fágalaš árvvoštallan mii mearrida lea go dárbu čállit earálágan duođaštusa.