Lagabus birasmihttomearri

Ođastuvvon birasgásaid luoitinmerošteapmi čájeha vuosttaš geardde njiedjama jagi 2020 guvlui. Njiedjama meroštit joatkašuvvat 2030 guvlui ja stuorimus váikkuhus vurdojuvvo boahtit luoddajohtolagas.

Birassoahpamuš dahkkui gaskal dalá ráđđehusa ja Olgesbellodaga, Risttalaš álbmotbellodaga ja Gurutbellodaga jagis 2008. Soahpamušas ledje gáibideaddji áigumušat unnidit riikasis birasgásaluoitámušaid ovdal 2020. Luoitámušaid unnideami lohkomeari leat maŋŋil mearridan galget njiedjat 48,6 miljovnna tonna rádjái.

Gaska lea unnon
Dál čájehit ođđa merošteamit Ruhtadandepartemeanttas ahte gaska lea unnon gávcci miljovnnas badjelaš golbma miljovnna tonna rádjái maŋemus golmma jagis.

– Go mii álggiimet ráđđehusas, de lei gaska birasmihttomearrái gávcci miljovnna tonna. Máŋgasat oaivvildedje ahte lei veadjetmeahttun dan olahit. Golbma jagi maŋŋil leat mii lagabus go goassege, ja gaskka meroštit dál leat golbma miljovnna tonna. Jus dat mearriduvvon bioboaldámuš lohkkojuvvo mielde, meroštallat mii ahte gaska birassoahpamuša jagi 2020 áigumušaide lea sullii guokte miljovnna tonna. Dat leat hirbmat buorit ođđasat ja čájeha ahte ráđđehusa politihkka doaibmá, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.

 – Biilavuovdin čájeha ahte divatunnideamis ođđa  birasseasti biillain lea leamš stuora ávki. Gaskamearálaš luoitámušat ođđa biillain lea unnon olu maŋemus jagiid. Go geahččá ovddosguvlui jagi 2030 guvlui, lea vuordimis ahte luoitámušat biillain njidjet guvttiin miljovnnain, goalmmádas osiin oppalaš unnideamis, dadjá ruhtadanministtar Siv Jensen. 

Rievdama sujat
Máŋga dilálašvuođa mat dahket ahte Norga lahkonišgoahtá mihttomeari:

  • Olu eanet olbmot váldet atnui biillaid mat eai luoitte birasgásaid go ledje doivon. Leat ráhkaduvvon ođđa modeallat maiguin ollejit guhkkelii. Elbiilaovdamunit divatvuogádagas leat fievrreduvvon viidáseappot ja geardedivat lea rievdaduvvon ain eanet birasseastima guvlui. Ráđđehus lea váikkuhan Enova bokte oažžut jođánisláddenvejolašvuođaid stuora gávpogiid gaskkas.
  • Visteliggema luoitámušaid meroštus lea muddejuvvon vulos gosii ovttain miljovnna tonna CO2-ekvivaleanttain dan sivas go fossiila oljjuin liggen lea gildojuvvon.
  • Luoitámušat riikasis mearrajohtolagas ja guolásteamis leat čielgasit njiedjan. Njiedjan boahtá earret eará das go leat molson boaldámuššii mas leat unnit luoitámušat ja ođđa teknologiija geavaheamis.
  • HFK luoitámušat, earret eará galmmihanrusttegiin, vurdojuvvojit njiedjat johtileappot ođđa EO-direktiivva geažil. Dasa lassin lea gássafápmorusttega heaittiheamis Mongstadas maid mearkkašupmi.

Guhkesáiggi birasdoaimmat
Lea vuordimis ahte lea stuora čuozahus luoitámušaide boahtte áiggis dađistaga go boares fossiilabiillat mat luitet olu gásaid heaittihuvvojit ja ođđa biillat mat eai luoitte ja luitet unnán gásaid lassánit.

Norga mii lea unna rikkaš lea sorjavaš gaskariikkalaš teknologiijaovdáneamis. Jus unnánluoitinteknologiija ovdáneapmi manná johtileappot go maid mii dál oaidnit, de sáhttá dat váikkuhit dasa ahte luoitámušat unnot maid Norggas. Dat guoská earenoamážit ođđa ja birasseasti teknologiija ovdánahttimii eará surggiin go johtolagas. Ráđđehus lea nannen Enova mii veahkeha ruhtadit birasdoaimmaid main lea beaktu áiggi mielde.

Loga eanet: